25.4.2006

Hiljaiselon syy

Bloggaus ja myös neulominen on ollut muutamat viime viikot todella vähissä ja syynä on loppusyksyllä meille saapuva uusi asukas. Niin ihanaa kuin raskaus asiana onkin, olisi tämä alkupätkä saanut olla vähemmän kuvottavaa aikaa kuin viime kerralla!
Mutta katselkaa ja ihailkaa suttuista kuvaa. ;-D Vauva on kuvan ylälaidassa erottuva pötkö, jonka halki menee lääkärin mittausjana.


Toinen asia, mikä pitää virkeänä on vihdoin kävelemään oppinut taapero. Ja voi sitä riemua kun hän osaa kävellä ihan itse! :)


Vilautan tätä huivia kuitenkin, vaikka en kyllä tiedä mahdunko enää heinäkuussa siihen mekkoonkaan, jolle huivuia alunperin teen! (Miten voi maha pullahtaa näin nopeasti?!) Nuo kerät on tarkoitus neuloa loppuun ja miettiä sitten minkä kokoinen tuosta mahtaakaan tulla. Pingotus muuttanee mittoja, mutta minkä verran?


Vielä lähikuvaa pinnasta.



Mutta nyt jääkaapin kautta unten maille...

15.4.2006

Neulahuovutusta



Taapero sai uudet villahousut. Vanhaa tuttua Pirtin hahtuvaa luonnonväreissä, mutta nyt pääsin minäkin neulahuovutuksen makuun ja ihastuin kovasti. Housujen taakse piti syntyä pupu piparkakkumuottia käyttämällä, mutta kissa siitä näköjään syntyi...



... eikä tuo enkelikään ihan onnistunut. Mutta näillä taiteellisilla lahjoilla mitä minulle on siunaantunut, olen ihan tyytyväinen.

Pientä edistystä on havaittavissa huivissakin, mutta kuvia seuraa myöhemmin. Nyt on syytä pelastaa uhkaavasti heiluva pöytälamppu taaperon käsistä!

6.4.2006

Välityö

Rehellisesti sanoen huivin neulominen kyllästyttää! Olisi edes jotain vaihtelua tuossa kuviossa, mutta ehei. Tuota samaa reikien ja kavennusten sekasotkua vaan. Laskin, että puikolla on noin 300 silmukkaa ja loppu ei vielä edes häämötä. Vaihdoin sentään jo puikkokoon isommaksi eli 3 mm:n ja tarkoitus on vaihtaa muutaman sentin päästä vielä 3,5mm:n puikkoihin.

Ai niin, kiitos muuten kaikille kommentoijille! Oli hauskaa lukea noin monta kommenttia!

Tässä välissä tein kuitenkin Vaakan Taaperokassiin pikku lapaset. (Nalle lankaa ja puikkoina ekaa kertaa bambupuikot, ah ihanuutta!)



Kuvaakin olisi ollut tarjolla useita päiviä sitten, mutta rakas mieheni hankki meille uuden digikameran. Mikäs siinä, onhan tuo hieno lelu (tosin entisessä ei ollut mitään vikaa - ainakaan minun mielestäni). Nyt vain pitäisi uusia tietokonekin, koska tämä viime vuosituhannelta oleva rakkine ei jaksa pyörittää noin isoja tiedostoja ja kamerassa on se ärsyttävä puoli, että koneeseen asennetaan vain ajuri, jolla kone käsittelee sitä ulkoisena levynä. Edellinen kamera sentään osasi purkaa tietyt halutut kuvat sopivaan hakemistoon, mutta eihän tällä sellaista voi tehdä. Grrr... Niinpä tätä vanhaa koneparkaa on rääkätty kymmenillä uudelleenkäynnistyksillä viime päivien aikana ja kuvien siirto onnistuu siis vain kaksi kuvaa kerrallaan kopioiden. Tekniikka on sitten ihanaa!

Ehkä lopetan tämän yltiöpositiivisen postaukseni tähän, ensi kerralla pirteämmissä tunnelmissa toivottavasti. ;o)