25.2.2009

Sukkia

Viikko sitten kävimme sukuloimassa miehen synnyinseudulla Ruotsissa Itä-Götanmaalla (itse reissusta ei sen enempää, voitte arvata miten lystiä on matkustaa 2- ja 4-vuotiaiden kanssa autossa 500 + 200 km ja välissä yö tai päivä laivassa... 2-vuotias tuli vielä ekana matkustusyönä kipeäksi!) Räveltämöstä kyselin lankakauppoja, mutta paras apu oli lasten isotäti, joka itsekin innokkaana neulojana opasti käyttämäänsä lankakauppaan. Sieltä nappasin alpakat, muuta erityistä ei ollut. Tai no, peruslampaanvillaa, mutta koska olimme matkalla oli mukana 6 ihmistä 7 hengen tila-autossa, ajattelin jättää isommat kuormat välistä. Alareunan vihreät puuvillalangat löytyivät paikallisesta marketista ja vasemman yläkulman efektilangat tädin varastosta. Näistä pitäisi hänelle neuloa isoilla puikoilla kolmiohuivi, tädin omat kädet kun eivät enää 10 mm puikkojen kanssa jaksa. Jätin tosin ne puikot sinne ja päätin, että teen työn omilla 7 mm puikoilla, jos haluan että omat hartiani pysyvät vielä elossa.

Samaiselle tädille neuloin Kertut (linkkiä ei varmaan edes tarvitse, niin monessa blogissa näitä on nähty). Tulivat kokoa isompaan jalkaan, joten poseerauskuvissa on toiset villasukat alla.

Kyllä neuloja aina toisensa tuntee, täti innostui mallista, joten lupasin printata ohjeen ja postittaa sen.

Erään palstan vaihtoon tein nämä sukat. Pääsin käyttämään pitkään kypsyttelemääni ideaa lämpöpohjasukista. Toivotaan vaan että käyttäjä on tyytyväinen. Toiveena oli ohuehkosta langasta olevat sukat teini-ikäiselle pojalle, jolla on hyvin kapea jalka ja joka vihaa sitä että sukat menevät ryttyyn ja löpsöttävät varpaissa. Kuvausjalka on taas omani,2 numeroa isompi kuin saajalla.

Tämän vuoksi ne piti esitellä jalassa, ovat aika hervottoman näköiset muuten. Tein joustinta yläosaan, että muotoutuisivat jalan mukaisiksi. Lanka on Onlinien Supersockea. Koska omat kokemukset ohuista langoista osoittivat, että pohja kuluu suhteellisen äkkiä, tein pohjan kaksinkertaisena.

Neuloin siis yläosan joustimen ensin ja jätin silmukat puikolle odottamaan. Sitten tein ranskalaisen kantapään ja jatkoin edestakaisin neulomista myös silmukoiden noston jälkeen. Kavennusvaiheessa liitin joustinosan pohjaosaan kuten kuvasta näkyy. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen, joskin pohjista tuli huopamaiset, kun en isontanut puikkokokoa. Tällä tavalla nimittäin kerrostiheys pysyi suunnilleen samana ja liitos oli helppoa ilman laskemista.

Voisi kyllä kokeilla projektia uusiksi vaihtamalla puikkokoon passeliksi ja mikään ei tietysti estäisi käyttämästä suosiolla erivahvuisia lankoja. Nyt pohjasta tuli noin 7 veikan/Jannen vahvuista kun tuon Onlinien laittoi kaksinkertaisena ja varmaan Nallen/Maijan vahvuinenkin riittäisi oikein hyvin.

8.2.2009

Paraphernalia

Jonkinlainen ennätys varmaan tämäkin, että esittelee jouluneulomuksia helmikuussa. Nämä sukkaset valmistuivat vähän ennen Joulua, mutta aattona näpätty pikakuva epäonnistui. Nyt vihdoin mummolassa käydessä sain kuvattua sukat saajansa jalassa.

Pieni ero muuten, kun pyytää poseeraamaan sukkakuvaan. Mummo tajuaa heti ettei sukka saa olla rutussa ja asettaa jalat nätisti muutenkin. Mies ei vastaavaa tajua... ;)

Jo hyvän aikaa sitten sain ihanan piristyksen Käsitöillä kikkailua - blogin Kikalta. Jälleen kerran kuvaaminen siirtyi ja hetken aikaa heijastin oli paremmassa tallessa, mutta löytyi lopulta juuri sieltä minne olin sen laittanutkin. Nuo napit on ihanat, kuva ei tee täyttä oikeutta, mutta napit on siis Kikan itsensä tekemät. Kiitos vielä kerran!

Paketti ei sitä paitsi olisi voinut sattua parempaan saumaan, oltiin nimittäin juuri vatsataudissa koko perheen voimin. Noroa luultavasti. Aika hilpeää muuten oksentaa raskausmasun kanssa ja kuunnella sitten suppareita. Huh, onneksi siitä selvittiin kotihoidolla.

Työnantaja järjesti ystävällisesti kaksipäiväisen kurssin Helsingissä ja niinpä illalla pääsin Katjan kanssa shoppailemaan Menitassa. Tuloksen arvaatte. Eräs osti pelkät puikot ja eräs toinen jotain muuta. Mutta kivaa oli, kiitos seurasta!