Tardis

Neuleystävä sai vauvan ja paikalliset neulojat kasasivat taas paketin. Koska tiesin kamun pitävän hurjasti Tohtorista (Dr. Who-sarja siis), oli lopulta ihan selvää, että neulon Tardis-sukat.

Ravelrystä löytyi aika monta ohjetta, mutta sitten bongasin yhden kivan projektin, josta löytyi linkit kolmeen eri malliin, joita siinä projektissa oli käytetty. Melkein samoin yhdistelin minäkin ohjeista itseäni miellyttävät puolet.

Heinäkuisella Titityyn reissulla ostin sitten Cascade Heritagea, josta löytyi sopiva väri. Valkoinen on puolestaan on Regiaa.

 Pohjaan jäljensin silmukoilla lahjan saajalle sopivan tekstin.

Kaikin puolin kiva neuletyö. Lankaa olisi toinenkin vyyhti, mutta ongelma onkin siinä neulonko ensin Tardis-sukat myös itselleni, vai pitääkö pian 9-vuotiaalle tulevalle scifinörtille tekaista oma pari pikaisesti. (Ja se lapsi ei ole ko. sarjaa katsonut kuin yksittäisiä valikoituja paloja, mutta mielihalu on kova. Pitää vaan vielä odottaa muutama vuosi, että voi näyttää jaksoja kokonaan.)

Mallijalat kyseisen lapsen, ei tarvinnut edes houkutella malliksi. 

Braided mittens

Viime keväänä neuloin itselleni paksun palmikkopipon Cascade Eco+ langasta.  Kevät tuli ja pipo jäi vaille siihen sopivia lapasia. Nytpä on setti valmiina ja pakkasetkin näyttää jatkuvan. Mallina on Braided mittens ja sen ohje löytyy webarkistosta ainakin toistaiseksi. Mallissa ei ole kaavioita, muuten ohjeessa ei ole suuremmin moitittavaa, joskin muutamat lisäykset tekisin ehkä erilailla, jos neuloisin lapaset toisen kerran.

Tykkään tästä Eco+ langasta ihan hurjasti. Se on sopivan muhkeaa palmikoihin ja lanka ei ole kuitenkaan karkeaa. Hitusen se kutittaa kämmenselästä, mutta se johtuu varmaan pakkasten kuivattamasta ihosta ja jatkuvasta käsien pesusta. Sain nimittäin värikalvontulehdusksen silmääni ja tiputtelen silmätippoja tunnin välein ja toinen pupilli laajennettuna on muuten aika mielenkiintoista yrittää kirjoittaa mitään...

Muokkasin ohjetta hiukan laittamalla palmikot kulkemaan reunoilla vastakkaisiin suuntiin ja tein myös palmikkokuviota kärkeen asti. Ravelrystä löytyi yhdestä projektista sopivasti ohjeetkin jälkimmäiseen muutokseen, ettei tarvinnut miettiä asiaa itse.

Mietin myös muokkaisinko ranteeseen joustineuleresorin kuten jossakin projektissa on tehty, mutta toisaalta tämä rullaava reunakin oli aika mukava. Lapasista tuli omiin käsiin just sopivat!

Kevät?

Muutama päivä sitten aamulla näytti vielä tältä ennen töihin lähtöä. Tänään lunta on paljon vähemmän ja eilinen vesisade, sekä pihassa möyrineet työkoneet toivat tullessaan kura-ajan. Melkein on ikävä aamupakkasia ja ennen kaikkea aurinkoa! Mutta vain melkein, oikeasti on kiva kun alkaa viimeinkin lämmetä.

Neuloin Cascade Eco+ langasta itselleni Braided Hat- hatun ohjeella pipon. Ohje on kirjoitetussa muodossa, mutta nuo palmikot ovat sen verran yksinkertaiset, ettei se haitannut. Piposta tuli kuitenkin harmittavasti liian pitkä, joten purin kavennukset ja pähkäilin sitten ohjeesta poiketen kavennukset toiseen suuntaan. Onnistui kivasti, vaikka meinasi aivot nyrjähtää mikä olisi hyvä ratkaisu.

Joustinosa olisi vaan pitänyt neuloa kokoa pienemmillä puikoilla, sillä nyt pipo meinaa nousta liukkaiden hiusteni edesauttamana töröttämään tonttuhattu-tyyliin. Pitänee muistaa ostaa ohutta kuminauhaa seuraavalla kauppareissulla joustinta kiristämään.

Lankaa pipo söi vain 72 grammaa siitä huolimatta, että se on neulottu 5,5mm haloilla. Jättivyyhdistä riittää siis mainiosti lapasiin myös itselle ja ehkä huiviinkin ainakin jonkun toisen langan kaverina. Mutta syksymmällä sitten.

Viikko aikaa retriittiin, pikkasen meinaa järjestäjälle jo pukata stressiä, että muistan hoitaa kaikki lupaamani jutut ja ottaa ne vielä mukaankin. Eiköhän se siitä kuitenkin!

Oivallinen jämätyö

Kummityttö täytti vähän aikaa sitten kokonaisen vuoden ja Kaisan neuleblogissa oli esitelty hauska palloidea, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Palloon päätyi niin seiskaveikan kuin 220:n jämiä. 

Neuloin 22 silmukkaa leveitä ja 44 krs:ta korkeita palasia. Neljä ensin yhteen pötköön ja sitten ompelin nämä yhteen. Poimin sivusta silmukat päätypalasiksi ja yhdistin sivut neulomalla. Toisen päätypalan neuloin myös kiinni päättelyvaiheessa ja toisen jätin auki, jotta sain täyttää pallon. Kaksi saumaa ompelua siis ja noistakin toisen olisi voinut kiertää neulomalla.

Pallon sisään pistin pääsiäismunakotelon (kerrankin etua siitä, että niitä on säästetty) ja sinne sisään herneitä. Täytin vanulla, jolloin kuutiosta tuli pallo. Kummityttö taisi tykätä ja itsestä oli hauskaa muistella mitä kaikkia töitä näiden jämien taakse kätkeytyy. 54 grammaa upposi.

Opri. Halla. Kalpa-sukat. Viivin peitto. Quintessence.

Ja Emma, tässä pallossa on taas sitä sun vihreää jämäseiskaveikkaa ja vieläkin taitaa olla nyttönen jäljellä!

Groove

Kesäkö lie laiskistuttanut bloggaajan, mutta tässä vihdoin blogikiinkin esille retriittineuleena ollut Groove. Valmistui noin kuukausi sitten, odotteli päättelyäkin pitkään ja kuvaaminenkin laiskotti.

Lankana Cascade Heritage 150 eli sitä paksumpaa. Mukavan pehmoinen lanka, mutta tahtoo nyppääntyä aika äkkiä.

Lisäsin toistoja huivin kakkos- ja kolmososiin, koska lanka oli paljon ohjetta ohuempaa. Alussa en myöskään tajunnut että palmikot kannattaa kiristää kunnolla eikä jättää langanjuoksuja löysiksi. Näyttää rumalta, mutta piiloutuu käytettäessä.

Tein icordin ohjeesta poiketen päävärillä, enkä kontrastivärillä. Tuli parempi noin (kiitos vaan Villaviidakon Emmalle mielipiteestä).

Lopputulokseen en ole niin tyytyväinen kuin toivoin alunperin. Tai sitten en vaan osaa oikein pujotella tätä kivasti, vaikka vaihtoehtoja olisi paljon. Mutta ehkä opin syksyn tullessa kun tarvetta taas on.

Neuloja on muutenkin lomaillut, ei ole paljon puikkoja jaksanut heilutella. Vietimme 10 päivää autossa lomaillen Ruotsissa ja Tanskassa ja nyt on sitten toivuttu siltä reissulta. Matkaraporttia ehkä tuonnempana, kun vaan jaksan perkata kaikki kuvat läpi.

Earth & Sky

Osallistuin Stephen Westin Mysteerihuivi KALiin. Westin huiveja olen joskus katsellut ja ihastellut, mutten ole tullut ikinä ostaneeksi ohjetta. KALissa julkaistiin neljä vihjettä noin viikon välein elokuun aikana.

Alun jälkeen olin hiukan skeptinen huivin suhteen ja jossain vaiheessa pidin jo taukoa koko neulomisesta, kunnes muiden tekemiä versioita katsellessa totesin, että teen huivin loppuun asti. Kaulaan laitettuna se näyttää minusta kivemmalta kuin sileänä.

Jos olisin kelpuuttanut langaksi jotain muuta kuin vaatimattoman WM-varastoni lankoja olisin varmaan ollut tyytyväisempi lopulta värivalintoihin. Tässä huivissa kulkee kaverina kyllä Cascade Heritage 150 ruskeana, mutta muut ovat WM vyyhtien loppuja. Tykkään tästä oudolla tavalla silti, vaikkeivat langat keskenään soinnu mitenkään hyvin.

Jos jaksaisin innostua lankojen päättelystä lisää, voisin tehdä toisen samanlaisen esim. kasvivärjätyillä langoilla, vaikka vihreillä sävyillä.

Tämä kuva oli vielä pakko lisätä, neljä vuotiaan neulekuvausassistentin ottama.

Koska KAL päättyy vasta elokuun lopussa, ajastin tämän postauksen syyskuun alkuun turhien spoilereiden välttämiseksi. Postauksen julkaisuaikaan tämä kotiäiti on töissä ensimmäistä päivää ja saattaa olla kohtalaisen väsynyt tulevina viikkoina.

Opri

Tikrun suunnittelema Opri ihastutti ja ohje oli heti ostettava. Cascade 220 Wool täsmäsi aika mukavasti tiheyden puolesta ja pääsin tutustumaan tähän paljon hehkutettuun lankaan.
Neulontakokemus oli ihana! Ohje oli niin hyvin suunniteltu, että sitä oli mukava neuloa. Mielenkiintoinen pitsineulekerta, joka oli kuitenkin helppo seurata. Kun vielä lanka on niin miellyttävää neuloa, tuntui kuin pipo olisi valmistunut melkein itsestään. Harvoin mikään projekti on tuntunut ihan tältä ja kyselin pariinkin otteeseen mieheltä etteikö se tosiaan kaipaisi jotain pipoa, että voisin shopata lisää Cascadea.

Tässä on puikot 3,5mm resorissa ja muualla 4mm. Mulla on tunnetusti löysä käsiala ja vaikka näin sain tiheyden täsmäämään, tästä ei tullut sellainen löysä myssykkä, vaan ihan napakka pipo. Sopii tosin paremmin omaan tyyliini, mutta kovin lämmin tämä ei vielä näillä keleillä ole. Kevään korvalle ja lähes tyyniin päiviin oletettavasti täydellinen. Kulutus 64g.

Sain kopioida nettitutun suunnitteleman Täydellisen vaippakaavan ja selätin samalla ainakin melkein taskuvaipanompelukammoni. Br pul ja vanha Singer eivät tosin keskustelleet ihan täydellisesti, mutta muutamaa hyppytikkiä lukuunottamatta tikkauksistakin tuli ihan siedettävät. Mikä parasta, vaippa näyttää myös pitävän.

Kosteussulkuna peikkopul Pikkuvillasta ja sisäpinta mustaa coolmaxia. Sivunepillinen versio istuu täydellisesti meidän palleroiselle. Kankaita on tulossa vielä muutamaan vaippaan. Saapa nähdä jatkuuko onni niiden kanssa vai seuraako sarjassamme aikuismaista itkupotkuraivarikiukuttelua koneiden ääressä.