Mewrow Walvis julkaisi pari vuotta sitten ohjeen tähän ihanaan lyhennetyillä kerroksilla tehtävään L'ombre de ton ombre- huiviin. Toteutus ja sopivan langan etsiminen ottaa aikansa, mutta joskus on kivaa, kun on riittävän iso stash, josta voi sitten ihan rauhassa "shoppailla" täydellisen retriittineuleen. Aloitin työn siis huhtikuussa retriitissä.
Langaksi päätyi Hopeasäikeen Sukka, joka nimestään huolimatta on vahvistamatonta lankaa, siis täydellistä huiviksi.
Kaksi vyyhtiä meni aika tarkasti, joitakin osioita piti kaventaa, jotta lanka riitti. Neuletiheyteni on sen verran löysä, että vaikka otin 3,5mm puikot eli 2 * 400m olisi riittänyt ohjeen mukaiseen mittaan. Huivi on melko hyvän pituinen jo nyt, mutta kunhan saan itsestäni puristettua innon, niin pingotan sitä kevyesti. (Tiedä sitten kauanko siihen menee, jos neljän langan pään päättelyyn meni yli kuukausi, olkoonkin, että TDS sotki kesän muita neulomisia.)
Huivin oikea väri on jossain ylemmän ja alemman kuvan välissä, langan väri oli Kurpitsa ja noihin aurinkoisiin elokuun päiviin, jolloin kuvat on otettu, se ainakin sopi mainioisti.
Tein ohjeen lyhennetyt kerrokset shadow wraps-tekniikalla ja olen ihastunut siihen tapaan niin, että vaihdan perinteisen kiedo ja käännä- tekniikan lähes aina siihen.
Oikeastaan se olikin helppoa. Työlästä oli säilyttää neuletiheys sellaisena, että värit pysyivät pystyraidoituksena, varsinkin kun Rhabarber-vyyhdissä on vain punaisen ja vihreän sävyjä. Eiväthän ne värit toki täysin tasaisina pysyneet, mutta homma ei missään vaiheessa lähtenyt karkaamaan käsistä. Yli puolet huivista neuloinkin siten, että merkkasin aina hakaneulalla vihreän kohdan molemmissa reunoissa ja sovitin käsialaa siihen.
