Messut

Minäkin olin siellä, ihan ensimmäistä kertaa. Kuopiosta lähti autolastillinen hiljaisia ja kilttejä naisihmisiä. Tällä vakavamielisellä reissulla istuttiin suomalaiseen tapaan hiljaa, mitä sitä nyt vieraitten kanssa juttelemaan. Mitä, oletteko toisista blogeista lukeneet jotain muuta? Porttarit kolmelle ABC:lle (no ei sentään) ja vatsalihakset hellinä naurusta. Taittuipa se 300km nopeasti ja mukavasti suuntaansa, kiitos vaan kuskille!

Aamu alkoi herätyksellä viideltä ja kotona olin iltayhdeksän jälkeen. Olipa illalla epätodellinen olo kun oli istunut autossa yli 700km ja kävellyt aika paljon messuilla. Ihmeen hyvin selkä kesti reissun, mutta varsinkin loppumatkasta tuntui sekä polvissa että varpaissa ja lonkka muistutti myös olemassaolostaan.  Tälle päivää olen jo aika hyvässä kunnossa, polvi vielä kuumottelee.

Itse satoa sitten sehän kaikkia kuitenkin kiinnostaa. Ihan kaikki ei ole kuvassa, hys hys-osastolta on muutama juttu ja lasten tuliaishelmitaulukin jäi kuvasta. Ja miehen (tai minun...) toffeet.

Lankaa oli tarkoitus ostaa vähän ja hyvin se toteutuikin. Ostin Puffalasta sukkalankaa (se tuli tuossa ihanassa pussissa kera kuvasta puuttuvan silmukkamerkin), väri ei ole edes lähellä oikeaa, mutten jaksa säätää. Titityyltä Heritage Silkiä pipoksi itselleni (oikeasti vaaleampi kaunis ruskea). Paperinarua joltain osastolta. Siitä tulee neulottu joulukranssikoriste jonain jouluna.

Tinttamarellista ostin huivineulan vihdoinkin itselleni, joku osasto möi lähes pelkästään kai Cloverin tuotteita, en muista mikä. Neulat siis sieltä. Helmiä Idän Helmestä, Helmimerestä ja Omakorusta. Alla myös kangasta Kujeelta. Neidille tulee siitä liivimekko - toivottavasti. Ja kangasmaku osui kohdalleen, sillä tyttö nosti sen syliinsä ja ilmoitti rakastavansa kangasta. Pyyhki melkein nenänsäkin siihen! Succaplokin osastolta löytyi Silmuccaruutu.

En jaksa nyt linkkailla kauppoihin, kyllä ne noilla nimillä googlen kanssa löytyy tai sitten itse messujen sivuilta.

Budjetti piti, jopa matkat yms. sivukulut sain katettua sillä. Ihan kaikkea en löytänyt mitä olisin halunnut, mutta aika mukavasti kuitenkin.
Paljon jäi näkemättä, vietin yhdellä helmiosastoilla liian pitkään ja toisaalta sitten tapasin nettituttuja ruokatauolla ja sielläkin kiertelyaikaa meni, mutta joka hetki oli sen arvoista. Mahtava reissu - ehdottomasti!

Ruuhkaa ja tungosta oli, ei kuitenkaan niin paljon kuin pelkäsin. Hetkittäin ahdisti, mutta itse kojuille ainakin minä satuin suht hyvään saumaan. Mummot tappeli frillalangoista ja niitä huiveja näkyi kaulassa monella. Ei mene ihan minun makuun se villitys Muutama kärsivän näköinen pappakin oli paikalle pakotettu, muuten tuntui että ikähaarukka painottui vanhempaan väkeen, minun kannalta mielenkiintoisimmat kojut taas valloittivat varmaan neulebloggaajat ja räveltäjät.

Puikkopussi

Muutama päivä sitten tartuin härkää sarvista, kaivelin ompelukoneen ja saumurin esille. Langoitin saumurin uusiksi, jotta sain mieleistä jälkeä. Neiti piakkoin 2 vee oli säätänyt pikkasen juttuja ja sai ompeluhalut nollaan säädöillään. Ompelin koirankutaleelle uuden patjan päällisen. Edellisen se repi reikäiseksi kynsillään ihan muutamassa päivässä. Nyt laitoin farkkua (palanen adoptoitu Rusinan varastoista) ja silvoin pikkasen liian pieneksi osoittautuneen palan kaveriksi omat vanhat risat farkkuni. Ei siis kannata heittää mitään pois, kun joskus voi vaikka tarvita! Sattuneesta syystä ei kuvia tästä taiteellisesta luomuksesta...

Toinen ikuisuusprojekti on aloitettu ties milloin. Tehty todella pätkissä ja kiukuspäissäni jätin hautumaan kun "ei tässä mitään nuppineuloja tarvii" sai taskut todella vinoon. Eipä ne millilleen suorat ole nytkään, mutta siedettävät. Pyöröpuikoilla on koti vihdoin! Ehkä taskut olis voineet olla vähän suuremmat, mutta kyllä tämä toimii silti. KnitProt jäivät vielä ruikuttamaan muualle, mutta melkein kaikki muut asuvat täällä.

Tämä onkin oikein ufo-postaus, sillä pienet lapaset on aloitettu hamsterikuussa eli helmikuussa. Nyt viimeistelin tämän 20 gramman urakan. Miten ne lapaset onkin vastenmieluinen projekti mulle, kumma juttu! Lanka tietysti loppui kesken ja pistin sitten veriseitikillä värjättyä sukkalankaa peukaloihin. Eiköhän nuo neidille vältä.

Ravelryn perinneryhmässä alkoi mysteerisukka KAL ja sen ensimmäisen vihjeen neuloin tänään samantien valmiiksi. Tai no toinen sukka on aloittamatta, mutta ehtiihän tässä vielä. Lankana on Gjestal Sildre sekä kasvivärjättyä Nallea veriseitikkipadasta. Kahta muuta väriä tähän vielä tulee kirjailujen verran. Vihreää (josta en tiedä mitä on) ja ruskeaksi taittunutta aronialla värjättyä Nallea.

Vuoden viimeiset jutut

Blogivauva sai käsityömessuilta hankkimastani Atacaman alpakkalangasta tehdyn kypärämyssyn, puikot sileässä neuleessa 3,5 ja joustinneuleessa 3. Aiemmassa postauksessa esittelinkin kirjan mistä ohje on peräisin. Idea on siis ko. kirjasta, mutta koko on laskeskeltu omasta päästä vauvan päähän sopivaksi ja täytyy sanoa että olen tosi tyytyväinen! Mikä parasta, blogivauvakin viihtyy tuossa myssyssä, yleensä kun pikkuherra protestoi kaikkia hattuja vastaan.


Ulkonäköä ajatellen tuo myssyn pääaukon joustinneule on päätelty tosi rumasti liian löysälle, mutta sopii käyttötarkoitukseensa hyvin. Blogivauva näet hermostuu eniten siitä, että myssy menee silmille ja reunus on liian napakka.
Hatun istuvuuden lisäksi tykkään tuosta värityksestä, on jotenkin levollisempi kuin Novitan pätkävärjätyt!
Äiti oli ollut tosi kilttinä tänä vuonna, sillä pukki toi tällaisen! Ja ei, se ei ole postilaatikko. ;)


Kurkistetaanpa ensin taakse, kantoripa on aivan ihanan mallinen ja sopii laatikon väritykseen.


Avattuna se näyttää tältä. Näytin miehelle Tikrun upean arkun ja vihje meni perille, kun mies vietti vähäiset vapaa-aikansa varastossa (itse asiassa meinasin jo hermostua siihen, kunnes tajusin, että saattaapi olla yllätys tulossa jouluksi. ;) ) Puikot saa siis pujotettua noihin reikiin, alla on vastaavat reiät. Laatikko on vino, jotta pitkätkin puikot mahtuvat sinne. Pyöröpuikoille tuunattiin eilen nuo koukut ja tuo ratkaisu näyttää toimivan kohtalaisesti, laatikkoa pitää vähän järjestellä vielä.

Lopuksi vielä toivotan kaikille

ONNEA UUDELLE VUODELLE 2007!

ja toivon että ehtisin lukea (puhumattakaan kommenteista! ) joskus toistenkin blogeja noilta kahdelta riiviöltä, joista toinen juuri heräilee ja toinen tekee kaikkea kiellettyä saadakseen äidin huomion...

Postia Hong Kongista

Juuri kun tänään kyselin Tikrulta bambupuikkojen postitusnopeutta, kotona odotti kirje! Sukkapuikkoja tuli 12 settiä, hintaa tuli vajaat 19 euroa. Jonkin verran halvemmalla olisi päässyt, jos olisi jaksanut kyttäillä, mutta edullisia nuo ovat noinkin. Kaupanpäälle tuli vielä palanen tanskalaista hiomapaperia, ilmeisesti lohkeilu on yleistä... Nyt ei enää harmita pyöröpuikkojen tilaamatta jättäminen, kun laatu tuntuu olevan niiltä osin heikkoa, tuorein kommentti Marjutin blogissa ja toisaalta mulla on kohtuullisen mukavasti noita pyöröjä, enkä pidä niissä bambuisuutta niin tärkeänä. (Joo joo, kohta kuitenkin napsuttelen tilata!)



2,5 mm puikot pääsivät heti käyttöön ja syy näkyy kuvassa. Neuloin alun noista Baudelaire- sukista karmeilla metallipuikoilla ja puikot tippuilivat miten sattuu. Normaali käsialani on napakkaa, eivätkä muovipinnotetut puikot aiheuta samanlaisia ongelmia, mutta nuo metalliset on ihan hirveät puikot.



Hanna on esitellyt blogissaan viime aikoina ihanaa doggipentua. Oma pentukuume kohoaa kun kuvia katsoo, mutta ehkäpä masuvauva sitten marraskuussa tuo sopivaa realismia ajankäytön suhteen... Tässä kuitenkin meidän kaunotar V, pian 5 vuotta.



Ja P, pian 7 vuotta. Isot tytöt pääsevät (joutuvat) lauantaina luonnetestiin (jos et tiedä mikä luonnetesti on, lue vaikka täältä), odotan oikein kovasti miten neidit suvaitsevat käyttäytyä ja onko tuomarin arvio lähelläkään omia ajatuksiani.



Taapero kera P:n ja T:n. T ehti täyttää heinäkuussa vuoden ja koska pikkutytöstä tuli kesän aikana sukukypsä, on neiti jopa hieman rauhoittunutkin. Taapero puolestaan on tulevaa lapsi ja koira- kisailija selvästi. ;)