Halusin muistaa
ystävää pitsisukilla ja samalla koukuttaa hänetkin kokeilemaan ohuita sukkalankoihin.
Sukkien malli Hearts and Flowers on Wendy D. Johnsonin kirjasta Socks from Toe Up. Kaunis ja addiktoiva malli, jossa on kyllä mahdollista tehdä monenlaisia virheitä, vaikka kuvitteleekin jo osaavansa kuvion. Mallin myötä opettelin ja ihastuin
Judy's Magic Cast-On:iin. Linkin ohjeessa se tehdään sukkapuikoilla, mutta minä aloitin sukat Wendyn kirjan mukaisesti pyöröillä.
Lankana näissä on Schoppel-Wolle Zauberball ja väri Mustaviinimarja. Lanka oli jännän väristä ja pitkät väriliut sopivat minusta hyvin tähän malliin, mutta neulominen epämiellyttävä yllätys. Aluksi tuntui, että se on niin tiukkakierteistä, että lanka menee koko ajan kierteelle, varsinkin kun neuloin näitä yhtä aikaa pyöröpuikoilla. Toiseksi lanka tuntui huopuvan ja pörröttyvän, purkaminen oli siis tuskaa. Loppuvaiheessa kerä ei tuntunut enää niin pörröiseltä ja silmukatkin alkoivat iloisesti pudota, jos täytyi purkaa. En oikein usko, että ostan tätä jatkossa, vaikka olisikin kohtalaisen halpaa lankaa. Melkein 1,5 kerää tätä jäi (kulutus 66g), mutta niistä ehkä jotain muuta kuin sukkia.
Samainen ystävä houkutteli lankakimppaan pian lopettavaan
UmmaLullan puotiin. Jos merinovilla maksaa 1,20€/50g, on vaikea kieltäytyä... Kaikenlaista muutakin koriin päätyi näiden lankojen lisäksi. Punaisesta Perendalesta syntyy villikset kuopukselle ja ensi kertaa pääsen kokeilemaan tiskirätteihin hamppulankaa.
Mietin tässä, että pitäisikö blogin luokitus vaihtaa langanostoblogiksi neuleiden sijaan, sen verran ahkerasti on taas lankaa kertynyt, vaikka entistä varastoa oli tänä vuonna tarkoitus pienentää rankalla kädellä. Kahdessa ja puolessa vuodessa lankojen määrä on nimittäin miltei 2,5 kertaistunut!
Kotona jatketaan sairastamista ja keskiviikkona haettiin pienimmälle lääkkeet korvatulehdukseen. Hiljalleen näyttää jo paremmalta, vaikka harvinaisen sitkeä räkis tuntuu olevankin.
Neulontakokemus oli ihana! Ohje oli niin hyvin suunniteltu, että sitä oli mukava neuloa. Mielenkiintoinen pitsineulekerta, joka oli kuitenkin helppo seurata. Kun vielä lanka on niin miellyttävää neuloa, tuntui kuin pipo olisi valmistunut melkein itsestään. Harvoin mikään projekti on tuntunut ihan tältä ja kyselin pariinkin otteeseen mieheltä etteikö se tosiaan kaipaisi jotain pipoa, että voisin shopata lisää Cascadea.
Tässä on puikot 3,5mm resorissa ja muualla 4mm. Mulla on tunnetusti löysä käsiala ja vaikka näin sain tiheyden täsmäämään, tästä ei tullut sellainen löysä myssykkä, vaan ihan napakka pipo. Sopii tosin paremmin omaan tyyliini, mutta kovin lämmin tämä ei vielä näillä keleillä ole. Kevään korvalle ja lähes tyyniin päiviin oletettavasti täydellinen. Kulutus 64g.
Sain kopioida nettitutun suunnitteleman Täydellisen vaippakaavan ja selätin samalla ainakin melkein taskuvaipanompelukammoni. Br pul ja vanha Singer eivät tosin keskustelleet ihan täydellisesti, mutta muutamaa hyppytikkiä lukuunottamatta tikkauksistakin tuli ihan siedettävät. Mikä parasta, vaippa näyttää myös pitävän.
Kosteussulkuna peikkopul Pikkuvillasta ja sisäpinta mustaa coolmaxia. Sivunepillinen versio istuu täydellisesti meidän palleroiselle. Kankaita on tulossa vielä muutamaan vaippaan. Saapa nähdä jatkuuko onni niiden kanssa vai seuraako sarjassamme aikuismaista itkupotkuraivarikiukuttelua koneiden ääressä.
