Joskus voisi kuitenkin uskoa sovituksen tulosta eikä vaan härkäpäisesti ajatella, että kyllä se pingottuu sopivaksi. Siskolla on pikkasen pienempi jalka kuin minulla, mutta ei se taida vastata sentään kokoa 33/34...
En tosin tiedä mitä tapahtui, sillä tiheys vastasi ohjetta ja silti tuli noin pikkuiset sukat. Onneksi on ystävä, jonka tyttärellä on sopivan kokoinen jalka näille sukille, joten ei jääneet vaille käyttäjää. Saa se siskokin sukkansa, sitten myöhemmin.
Kaunis malli tämä kumminkin on, tykkään erityisesti tuosta kiilan ympäri kulkevasta kierrettyjen silmukoiden jonosta. Ohje ei ollut selvimmästä päästä, mutta piti vaan tarttua puikkoihin ja kokeilla, niin aukesihan se sitten. Taisin ajatella liian vaikeasti.
Tässä vilaus seuraavasta projektista. Etenee vaan mokoma niin hitaasti, kun pitää jatkuvasti ihastella värejä ja silitellä pintaa sekä seurata että neuloo sopivalla tiheydellä ettei väritys mene sotkuksi. Langan väri ei ole kuvassa oikea neulottuna pintana, mutta kerällä aika lähellä. Tässä on raparperin värit, ihan kuin langan nimessäkin.