Haaste

Kiitos kaikille Friika-kommenteista, neule alkoi näyttää omaankin silmään entistä paremmalta kun saa toisilta kehuja. :D

Tuikkuremu muisti haasteella, kiitos siitä. Lupasin palata asiaan heti kun netti toimii ja nythän se toimii. Eilinen valitus ja jurnutus tepsi, ainakin toistaiseksi!

Minä luistan sen verran, etten haasta ketään, mutta kerron kahdeksan satunnaista asiaa. Pakko luntata edelliset haasteet etten löpise samoja ja näköjään olen aika monta kertaa näitä jo kertoillut.

1. Asun maalla ja olen kotoisin maalta, siis ihan maatilalta eli lehmien lypsy sujuisi vieläkin. Taskurahoja olen tienannut lomittamalla vielä opiskeluvuosinakin.

2. Osaan viittoa vähäsen. Paino sanalla vähäsen. Siskoni äidinkieli on viittomakieli, mutta me kommunikoimme silti puhumalla.

3. Olen sairastanut selkärankareumaa kohta kymmenen vuotta. Tauti pysyy kuosissa vaihtelevasti, nyt oireilee taas nivelet ikävästi. Neulominen onneksi onnistuu, mutta nilkkaa polttaa taas.

4. Koirakuume on iskenyt takavasemmalta! Olemme olleet koirattomia puolisen vuotta.

5. Saan palkkaa mm. siitä, että väritän puuväreillä enkä ole ammatissani tekemisissä lasten kanssa. Pääosin istun kyllä tietokoneen ääressä.

6. Blogini täyttää pian 7 vuotta.

7. Minulla on 5 kummilasta. Vanhin on pian 18 ja nuorin alle vuoden. Okei, aika järkyttävää, että vanhin kummilapsi on täysikäinen kohta. Ja itsehän olen vielä ihan nuori....

8. Pitiköhän tämä olla satunnaisten vai outojen asioiden kertomishaaste? No, kerron silti etten ole Facebookissa, en ole koskaan ollutkaan enkä sinne kaipaa. Saa nähdä miten sitten kun lapset alkavat olla siinä iässä, pitääkö liittyä mukaan valvontamielessä. Joskin kaipa sitten on joku ihan toisenlainen systeemi, johon "kaikki" kuuluvat.

Blogeissa on pyörinyt myös kuuden kesäkuvan haaste, olipa tää ihmeen kivaa. Näistä kuvista kyllä menee copyrightit miehelle, joka siellä kameran toisella puolella yleensä on.

Friika

Friikaan ihastuin heti kun pääsin näkemään Kaikki lähti lapasesta- kirjan neuleita. Sopivaa lankaakin oli jemmattu varastossa monta vuotta. Joskin ei tätä nyt samanlaisesta laatulangasta tullut tehtyä kuin kirjassa, mutta palmikkoneuletta olin tuosta Karnaluksin tuliaisesta alunperinkin suunnitellut. Lanka on siis Lane Cervinia Calzetteriaa.

Joskus kuukausi sitten sain neuleen valmiiksi, mutta sovittaessa alkoi ahdistaa, ihan kirjaimellisesti. Jätin siis työn sivuun odottelemaan aikaa parempaa. Neuloin samasta langasta Arkadian Ullat ja nakkasin ne huolettomasti pesuun neljään kymppiin. Lanka löystyi ja pehmeni huomattavasti. Sukat on onneksi yhä käyttökelpoiset, lähinnä varret löystyi hitusen liikaa. Mutta tästä sain kuningasidean Friikaa ajatellen. Päättelin langat ja tuuppasin neuleen pesuun. Ronskisti vaan neljäänkymppiin ja normilinkous päälle. No jaa, vähensin kyllä kierroksia kuitenkin.

Pingotusta kehiin ja tulihan tästä ihan käyttökelpoinen. Ensi kerralla pitää vaan muistaa, että jos on hankkinut pysyviä kiloja raskauksien jälkeen, ei välttämättä kannata valita mallia, joka on tyköistuva.

Neuloin tämän melkein ohjeen mukaan. Vyötärölisäykset aloitin aiemmin ja neuloin myös kaula-aukon avarammaksi eli tein korkeutta lisää muutaman sentin. Lankaa kului 450g ja puikot oli 3mm.

Käytäntö näyttää miten paljon tulee pidettyä, jonkun sopivan paidan tarvitsee kyllä alle, sillä niskasta tämä lanka kutittaa minua, joka en kauheasti perusvillalangoille yleensä kutia. Käsivarrethan tällaisessa mallissa paleltuu, joten siksikin aluspaita olisi ihan hyvä juttu.

Kuvatessa tuli mieleen, että on tää aika kahjo harrastus. Jos olet tullut aamu neljältä alkaneesta työvuorosta ja sulla on vain pari tuntia aikaa nukkua ennenkuin nukkujan vuoro vaihtuu talossa, niin mitä teet. Painutko sänkyyn peiton alle, vai menetkö kenties 5 asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa talosi parvekkeelle palelemaan? Tuulee niin kovaa, että toisella jalalla pidät parvekkeen ovea kiinni ja koitat samalla ohjeistaa miestä, että katso nyt onko tää neule hyvin.

Toinen hulluus on siinä, että blogattava on, siitäkin huolimatta, että nettiyhteys on toista viikkoa jo modeeminopeuksissa. Äsken nopeus kävi ehkä kaksi minuuttia huippulukemissa, eli toisesta valitussoitosta taisi olla jotain hyötyä. Tarinan opetus, jos asut maalla, älä ota mokkulayhteyttä. Älä, vaikka kaikki toimisi testiaikana todella hyvin. Luota hitaaseen, mutta lähes aina toimivaan laajakaistayhteyteesi.

Nyt sitten jännitetään onnistuuko julkaisu...

Kalpa-sukat

Mies on Kalpan kannattaja, ei fanaattinen fani, mutta tykkää käydä katsomassa pelejä silloin tällöin. Kun Novita värjäsi erän kalpankeltaista  seiskaveikkaa (ja kyllä, se on Kalpan keltaista ihan Novitankin mukaan) kävin ostamassa sitä kerän. Suunnittelin sukat Ullan Nimikkosukkien ohjeen avulla.

Sitten piti neuvoa salassa. Tässä vaiheessa oli hyötyä miehen vuorotyöstä. Ja vaikka tätä blogia lukee muutama saman talon palkkalistoilla oleva kollega voin tunnustaa neuloneeni myös hiljaisissa iltavuoroissa...

Päättelin langanpäät lauantai-iltana juuri ennen isäinpäivää. Hyvin ajoitettu siis. Tosiasiassa ne kyllä valmistui pari päivää aiemmin, mutta vetkuttelin tapani mukaan päättelyn kanssa.

Eilen kaivelin myös helmilaatikon esille pitkästä aikaa. Vuosi sitten Tampereen messuilta ostetut helmet työn alle, tänä vuonna en sitten ostanutkaan yhtään helmeä.

Punainen koru on itselleni (joku on taas trendeissä pari vuotta jäljessä!), pinkki kuopukselle, joskin pinkin pujotteli neiti itse, sommittelussa avustin.

Pojat halusivat myös omat rannekorut ja heidän annoin valita värit ja helmet vapaasti.

Näissä on 0,8mm joustolankaa, johon pienenkin oli helppo pujotella helmet. Tein solmut ja laitoin pikaliimaa, nyt vaan sopii toivoa että kestää käytössä.

Matkalla messuille

Terveisiä bussista, Tampere lähestyy!

Talvi yllätti neulojan

Tai ainakin melkein yllätti. Poikien kädet olivat kesän aikaan venähtäneet niin paljon, että uusille aluslapasille oli tarvetta. Herkkähipiäiselle esikoiselle en luullut löytäväni omista varastoista lankaa, mutta yllättäen Lanett osoittautuikin sopivaksi ja niinpä tein siitä lapaset. Jälleen kerran täydellinen peukalokiila, se intialainen. Ohje vaikka täältä.

Ja olivat esikoisen mieleen, kuten kuva osoittaa.

Keskimmäisen käsi on näköjään melkein yhtä iso, leveyden puolesta ainakin. Lanett pääsi jo vähiin, mutta lisäsin Onlinien jämiä. Kun lapaset olivat melkein valmiit esikoinen keksi, että nuohan on smurffilapaset. Toden totta, tuo siniturkoosi lanka on ihan smurffin väristä. Voisi siis sanoa, etteivät ole jämälapaset vaan suunnittelun tulos.
Mies kaipaili saapassukkia ja värillä ei kuulemma ollut väriä. Lanka loppui, joten lisäsin vähän hempeyttä kärkiin. Sukille tuli painoa silti vain 149g eli taas iski tämä novitalainen vaaka kehiin. Eipä ole millään mulla lankamerkillä noin säännöllisesti vajaita keriä oman empiirisen kokemukseni jälkeen.

No, taas on vajuutettu lankavarastoa yhteensä 201 grammalla (ei puhuta mitään siitä, että posti kiikutti vastikänään 300 grammaa lankaa...)

Edit: Jopas oli nopeaa kommentointia tuossa alla, siispä yleisön pyynnöstä tunnustukset ihan julkisesti esiin. Kuvat ei kyllä kerro vyyhtien todellista kauneutta, mutta sinnepäin. Kanssaneulojan stashistä nämä siis.

Synttärit

Toivutaan tässä 6v-synttäriruljanssista, kaksi viikonloppua ja kaiken kruunasi eiliset kaverisynttärit, hyvin meni. Mutta onneksi seuraaviin synttäreihin on pari kuukautta aikaa toipua.
Käsitöistä lisää heti kun joku jaksaa kuvata.
(Onpa hassu tägätä tämä postaus arki-kriteerin alle..)