6.4.2006

Välityö

Rehellisesti sanoen huivin neulominen kyllästyttää! Olisi edes jotain vaihtelua tuossa kuviossa, mutta ehei. Tuota samaa reikien ja kavennusten sekasotkua vaan. Laskin, että puikolla on noin 300 silmukkaa ja loppu ei vielä edes häämötä. Vaihdoin sentään jo puikkokoon isommaksi eli 3 mm:n ja tarkoitus on vaihtaa muutaman sentin päästä vielä 3,5mm:n puikkoihin.

Ai niin, kiitos muuten kaikille kommentoijille! Oli hauskaa lukea noin monta kommenttia!

Tässä välissä tein kuitenkin Vaakan Taaperokassiin pikku lapaset. (Nalle lankaa ja puikkoina ekaa kertaa bambupuikot, ah ihanuutta!)



Kuvaakin olisi ollut tarjolla useita päiviä sitten, mutta rakas mieheni hankki meille uuden digikameran. Mikäs siinä, onhan tuo hieno lelu (tosin entisessä ei ollut mitään vikaa - ainakaan minun mielestäni). Nyt vain pitäisi uusia tietokonekin, koska tämä viime vuosituhannelta oleva rakkine ei jaksa pyörittää noin isoja tiedostoja ja kamerassa on se ärsyttävä puoli, että koneeseen asennetaan vain ajuri, jolla kone käsittelee sitä ulkoisena levynä. Edellinen kamera sentään osasi purkaa tietyt halutut kuvat sopivaan hakemistoon, mutta eihän tällä sellaista voi tehdä. Grrr... Niinpä tätä vanhaa koneparkaa on rääkätty kymmenillä uudelleenkäynnistyksillä viime päivien aikana ja kuvien siirto onnistuu siis vain kaksi kuvaa kerrallaan kopioiden. Tekniikka on sitten ihanaa!

Ehkä lopetan tämän yltiöpositiivisen postaukseni tähän, ensi kerralla pirteämmissä tunnelmissa toivottavasti. ;o)

1 kommentti:

  1. Minä suosin pieniä töitä ja isoja puikkoja, koska kärsivällisyys ei riitä isoihin pitsihuiveihin. On kiva saada valmista nopeasti. Mutta lopputulos on varmasti kaiken vaivan arvoinen!

    VastaaPoista