Jouluvalmisteluja

Hahtuvapilven reunalla on eletty hiljaiseloa valmistuvien töiden saralla. Monta pientä juttua on kesken, joululahjoja tosin ei yhtään. Tänä vuonna en aio edes antaa käsitöitä joululahjaksi. Keskityn tekemään omia juttuja ja omaan kotiin, kerrankin näin.

Muutaman viikon olen näprännyt tällaista projektia ja eilen se vihdoin valmistui!



Oljet tiimarista. Kolme pakettia 40x30cm olkia riitti ja tähteeksikin jäi. Ohje täältä, mutta en halunnut yhdistää kuutioita pikkupätkillä, joten ne jätin tylysti pois. (Rehellisyyden nimissä tämä oli alunperin miehen idea ja projekti, mutta kun eräs suurisuu kritisoi ohjetta juuri noiden pätkien osalta, niin teinpä himmelin sitten itse...)

Isoin urakka loppujen lopuksi oli olkien leikkaaminen. Yleensä kun oljet oli liotettu, kuopus heräsi ja homma keskeytyi. Pikkukuutiot olivat helpoimpia tehdä, keskikokoiset yllättävän vaikeita ja tuo isoin hankalin. Jonkin verran oljet halkeilivat yhdistelyvaiheessa, mutta siitä selvittiin Scotchin avulla. En viitsinyt alkaa purkamaan ainakaan täksi vuodeksi. Näkyyhän se korjaus, jos tarkkaan katsoo, mutta näkyköön.

Jotenkin nuo Tiimarin oljet olivat epäaidon tuntuisia, liian vaaleita ja puhtaita, ainakin kun muistelee lapsuuskodin himmeliä. Tai sitten aika kultaa muistot tässäkin asiassa.

Joku on joskus ihmetellyt miten aikaa riittää näpräämiseen lasten hoidon ohella. Käsitöiden teko on mulle se arjen piristysruiske, pakkomielteeltäkin se välillä tuntuu. Mutta ainahan sitä aikaa löytyy sille, mitä haluaa. Se on minun tapauksessa pois esimerkiksi siivouksesta, tervetuloa vaan meille katsomaan kaaosta ja pölyä ja roskia ja koirankarvoja ja...
Tänä vuonna myös tuntuu, että ne varsinaisetkin jouluvalmistelut on retuperällä. Tortut ja piparit leipomatta, laatikot sentään on jo pakkasessa. Kai sitä kerkeää vielä.