Puolukka-kauluri (ja ne napit!)

Tilasin Kipakoiden neulekalenterin aika pitkälti juuri tämän kauluriohjeen vuoksi. Ihastuin siihen heti. Mielessä oli myös, että tähän käytän aikaa sitten ostetut Novitan Luxus Cloudit. Niitä tosin oli vain kaksi kerää ja laskeskelin ettei se riitä. Satuin löytämään niitä (mikä parasta tarjouksesta) loppukesällä ja ostin kaksi lisää.

Lankaa meni 107 grammaa. Eli eihän ne kaksi olisi riittäneet, mutta nyt on miltei kaksi kerää taas käyttämättä. Mitähän niistä tekisi?

Alkuperäisen ohjeen lanka oli myös selvästi paksumpaa, joten lisäsin 3 nurjaa silmukkaa tasaisesti palmikoiden väliin. Olisin voinut lisätä toiset kolme näin jälkeenpäin ajatellen. Eikä malli olisi sittenkään minusta kärsinyt, vaikka palmikot ovatkin nyt harvemmassa.

Univelkaisen kotiäidin aivoille malli oli kohtalaisen haastava. Kaavion toistuvat osat ovat erikorkuisia, lisäksi tämä toteutettiin lisätyillä kerroksilla. Niinpä totesin parhaaksi ottaa kaaviosta kopioita ja leikkaa-teippaa menetelmällä liikuttelin kaavioita edes takaisin, että pysyin kärryillä. Lopussa aloin osata jo kaaviot melkein ulkoa ja neule eteni paremmin. Oma lisähaasteensa oli vielä sekin, että minulla oli lankoja kahta värjäyserää, joten päädyin neulomaan kahdelta kerältä vuorotellen.


Ai niin, kiitos ja anteeksi nappipostausten äänestäjille. Perustelunne menivät hukkaan. Oli niistä tosin se hyöty, että kun en osannut päättää, kurkottelin esiin lankalaatikon, jonka pohjalta kaivatut napit löytyivät. Löytyi myös pussillinen nappeja, joiden olemassaolon olin jo unohtanut.
Mutta näistä minä tykkään ihan hurjasti! Saa painaa disagree. ;)

Sivupalkkiin ilmestyi myös Sukkasato-nappi. Ei pitänyt osallistua, jotenkin siinä vain kävi niin. Mutta jos yhdet sukat edes ehtisi neulomaan, hyväntekeväisyyskohdekin kun on jo tiedossa.

Nappeja nappeja taas

Jännittävä tasatilanne 2-2 nappien suhteen pakotti lisäkuviin. Älkää kyllästykö.

Tässä kuvassa keraamiset näyttää ehkä lähimpänä oikeaa, joskin niiden väri vaihtelee ihan hurjasti valon mukaan.

Tässä puunapit, mutta vieläkin liikaa kiiltoa paremmin ja jännästi kamera tuottaa noista liian oranssin punaiset.
TiiQ, kommentoi, että puunapit on liian turvallinen valinta - totta! Mutta minä tykkään tutusta ja turvallisesta. :D Onpas tämä nyt vaikeaa. Illalla olin jo aika varma puunapeista, mutta nyt aloin taas empiä. Kohta pitää oikeasti etsiä ne kukkanapit jostain ja sitten en kysy teiltä mitään, nih!
Tähän loppuun voisi tulla pitkä tarina siitä, miten yhteispäivystys sunnuntaisin toimii, mutta en jaksa. Kerrottakoon silti, että kulutin silmän värikalvontulehduksen vuoksi 9-17 mittaisen reissun kaupungissa. Väliajalla shoppailin Anttilasta nämä ihanat muumisakset. Ja vasta kun olin tässä jo postaamassa huomasin, että kuvasta puuttuu jotain olennaista. Niinkuin vaikka se Muumimamma. Alla siis vähän parempi kuva ja siis nämä sakset on käsityösakset. Lapsilta ja mieheltä kielletyt!


Jos joku jaksoi lukea tänne asti, niin kerron vielä, että mulla oli oikeasti varsin rattoisaa siellä päivystysjonossa muutama tunti. Tästä tunnistaa kotiäidin. Jos saa lukea pari tuntia kirjaa kenenkään keskeyttämättä, tuntuu kuin olisi lomalla. Vielä kun eväänä on suklaata ja kassissa myös käsityö, ei paljon muuta voi toivoa.
Mikä parasta, mies pärjäsi tissitaaperon kanssa oikein mainiosti koko päivän, eikä kukaan edes kiukutellut kun tulin illalla kotiin!

Nappien valinta

Ilma viileni (jos ihan pienesti vaan valitan, että on aika kylmä, niin lupaatteko unohtaa kaikki aiemmat valitukseni helteistä?) ja neulominenkin taas sujuu. Puolukka-kauluri (ravlink) on tässä pingottumassa, mutta nyt tarvitsen apua nappien valinnassa. Äänestä mieluiten perustelujen kera, en tosin lupaa noudattaa enemmistöpäätöstä.

Puiset napit ovat alkuperäinen ajatukseni. Ne eivät ole kiiltävät kuin tuossa kuvassa näyttää, vaan kyseessä on peruspunaruskea mattapintainen puunappi. Kuvan ylempi nappi on lähempänä oikeaa. Tummat, ihanat käsintehdyt keraamiset, napit taas on voitettu blogiarvonnassa. Ovat Talon miesväki oli kysyttäessä näiden kannalla ja toisaalta niiden väri käykin kuvaa paremmin neuleeseen. Näitä on 6, joten kaksi jää pitämättä. Puunappeja on monta, riittää seuraavaankin projektiin käytin niitä tähän tai en.
Ihan alunperin tosin olisin laittanut puiset napit, joissa on kukkakaiverrus. Mutta nuo napit ovat paikassa X, eikä jaksaisi etsiä. Kyllä ne jostain vastaan tulevat ja voihan ne sitten vaihtaa, jos siltä tuntuu.

Jostain blogista löysin linkin Ninnun trikoopipo-ohjeeseen. Vanhat venähtäneet tai muuten oudonmalliset vauvanvaatteet saavat jatkossa piiloutua saksien tieltä. Tämä on tarpeeksi aivoton ompelutyö minullekin. Koukuttavaa puuhaa, huomaan perkkaavani vauvanvaatelaatikkoja sillä silmällä.

Esikoinen tykkäsit tästä kovasti.


Vaikka kuopuksen käsi pilkottaakin kuvassa valmiina nappaamaan pipon, ei se oikeasti suostu niitä pitämään päässään hetkeä pitempään. Ylimmästä piposta tuli liian pieni, harmillista kyllä! Mutta sen siitä saa kun leikkaa miten sattuu, eikä ole tarkkana.

Vaaleanpunaisen kukkakuosisen pipon saisi ihan postikulujen hinnalla, jos joku tarvitsee. Laita kommenttia, niin voin halutessasi mitata leveyden. Meidän 1v2kk tytöllä taitaa olla n. 50cm päänympärys ja tämä mahtuu päähän, mutta on sen verran napakka ettei ole kiva pitää.

Ametistikoruja

Jotenkin vahingossa eksyin taas helmikauppoihin ja tällä kertaa piipahdin Kirjohelmessä. Tilasin ametistin värin alla muutamaakin lasihelmeä ja pian ne alkoivatkin huudella haluavansa koruiksi.

Vasta pienen surffailun jälkeen hoksasin tarvitsevani vaijerinsuojia, mutta muutaman kymmenen sentin hintaisista tuotteista ei viitsisi maksaa 2,5€ toimituskuluja. Onneksi Tikrunmami oli tulossa Kalakukkotapaamiseen ja antoi kaksi paria niitä muutamaa minulle ylimääräistä helmeä vastaan.

Setissä on siis neljänlaisia lasihelmiä, välissä harmaita siemenhelmiä ja hopeoidut korunosat. Väri taas noiden kahden kuvan välistä.

Tuossa aemmin piti heittäytyä taas pikkutytöksi ja koristella kännykkäkin. Vielä kuopus ei ole varastanut kännykkää, mutta saa nähdä miten käy kun se jää liian lähelle pöydänreunaa. Lähteekö helmet irti vai ehtiikö äiti ensin!

Koruiluun voisi hurahtaa, jos mulle vaan olisi annosteltu sitä sommittelutaitoa hiukkasen enemmän.

Kalakukkovaihto

Kuopion seudun neulojien Ravelry-ryhmässä pidettiin yhden paketin vaihto ja maanantaina oli sitten vaihtotapaaminen TiiQ:n luona. Paikalla oli miltei kaikki vaihtajat ja pari muutakin neulojaa.

Paketit kiikutettiin mysteerisäkkiin ja (erityisesti eräiden!) malttamaton odotus palkittiin kahvittelun jälkeen.Minusta kaikki paketit olivat ihania ja kuten joku mainitsikin, aivan saajansa näköisiä. Tuntui, että oikeasti oli luettu kaavake tarkkaan ja mietitty mikä toista kiinnostaa. Tietysti moni tunsi parinsa jo neuletapaamisista ja se varmaan helpotti miettimistä.

Minä sain ihanan paketin! Inca baby alpakkaa ja teeteen Pallasta, molemmat minulle tuntemattomia, mutta uskonpa tykkääväni kummastakin. Paketista löytyi myös puuhelmiä, jotka oli just sen näköisiä että olisin voinut ostaa tuollaisen pussin itsekin. Suorastaan hämmästyttävän hyvä löytö! Paketissa oli myös tummaa suklaata, joka kuvanottohetkellä oli vielä jääkaapissa, mutta jostain kumman syystä sitä ei enää sieltä löydy... (puolet tosin oli mies rosvonnut, kun en erikseen älynnyt kieltää, mur!) Ihana parini oli myös ommellut minulle käsityöpussukan! Huomasin just, että pussista olisi pitänyt ottaa parempikin kuva, mutta ehkä tuosta saa selvän. Kaunista kukkakangasta ja pitsiä nauhakujassa. Kiitos kovasti Emma!

Minun parini oli vaihdon emo Mimmi75. Tässä oli pientä haastetta, kun ei voinut yhtään vihjailla mitään keskusteluissa. Ilmoittautumislomakkeessa kerroin emolle menevässä osiossa, että minulla olisi joutilaana lankavarastossa violettia ohutta sukkalankaa, jos sellainen sattuu vaihtopariksi. Pakettiin kasasin Mimmille siis Zauberballin Mustaviinimarja-pallukan, vaikka lanka muissa väreissä oli jo tuttu.

Mimmi tykkää koirista ja hänellä on beagle. Hän ei ole vielä ehtinyt tekemään itselleen tiskirättejä, joten tekaisin That Old Beaglen. Muuten mukava malli, mutta kaavio olisi ollut ihan kiva. k1,p1,k7,p23 jne. Piti vaan luottaa sokeasti ohjeeseen ja kyllä siitä Ressu tuli ihan ilman purkamista. Lanka Novitan Bambua ja puikot 3,5mm.
Aiemmat Bamburätit olen neulonut 3mm puikoilla ja useat 60 asteen pesut ovat tiivistäneet pintaa liikaa. Jospa nyt ei kävisi niin.

Lisäksi laitoin valmiita silmukkamerkkejä ja pienen setin tarvikkeita, joista voi aloittaa merkkien tekemisen itsekin. Kuvasta puuttuu vielä pikkupussi puunappeja, Mimmillä oli suunnitelmissa aloittaa joskus villatakin tms. teko. Laitoin mukaan myös valmiiksi leikattuja kuvioita korttiaskarteluja varten. Koko paketti lähti Royal Caninin koira/kissa-aiheisessa kassissa.
Pakko tunnustaa, että tähän pakettiin en ostanut mitään vaan kaikki löytyi omista varastoista, jotenkin kaikki tarpeet tuntuivat ihan itsestään. Toivottavasti oli silti tykätty, koitin lukea lomaketta tarkasti.

Uintia

Ei mulla mitään asiaa ole, mutta leikin pikkasen blogipohjan kanssa ja jotten ihan täysin haamuttaisi, laitan mummo-koirasta yhden kuvan. Seurailee siinä ajokoiran vauhdikasta uintia. Ui kyllä itsekin, mutta ei tahdo enää löytää lelua. Vanhuksen päivät käy vaan vähiin, mutta vielä joku aika pärjätään. Ikävä on jo valmiiksi.