Violetin sävyjä ja raitasukat

Tänä kesänä olen värjännyt aika laiskasti. Kokeilin korallkanukan kuoria, lupiinia ja pietaryrtin kuivattuja kukkia. Sain ystävältä jouluna kokenillia ja vaikka minulla oli valmiiksi puretettuja lankoja jonkun verran, en meinannut saada millään aikaiseksi värjäämistä.

Mutta onneksi piristyin ja yhden maanantain käytin värjäämiseen. Tuli nimittäin ihanat sävyt ihan jokaisesta kerästä. Kokenilli on tosi tyyristä ostettuna, mutta riittoisaa. Käytin 8 grammaa kokenillia ja jälkivärjäyksen kanssa sain 400 grammaa lankaa värjättyä. Jos tahtoisi vielä voimakaampia sävyjä, voisi langan määrän kyllä puolittaa, mutta riittävän vahvat näistäkin sai.

Toiseksi ylin lanka on harmaata Nallea ja kolmanneksi ylin luonnonvalkoista Ticoticoa. Nämä langat on esipuretettu ja nämä laskin ensimmäisenä veteen. En tykännyt tämän kesän Pietaryrttilangastani, joten pistin pienen pätkän lankaa kokeeksi ensimmäisten joukkoon. Värjäystulos näytti ihan hyvältä, joten lisäsin myös sen langan vähän toisia myöhemmin veteen. Novitalaiset kun tunnetusti ei ole moksiskaan vähän kuumemmastakin vedestä... Tulos oli vähän oranssiin vivahtava punainen.

 Alimmaisena kuvissa on jälkiväri luonnonvalkoiseen Ticoticoon. Tätä lankaa ei ollut esipuretettu, vaikka sitä kokenillille suositeltiinkin. Mutta milläs puretat, kun pata on jo värilientä täynnä. (Pitäiskö joskus suunnitella eikä vaan toimia?) Väriä oli liemessä aika runsaasti, mutta vaaleahkoksi lanka jäi. Varmaan olisi ottanut paremmin väriä esipuretettuna, mutta eipä se haittaa, tykkään tuostakin sävystä paljon.

Tässä myös todistusaineistoa siitä, että myös neulon värjäämiäni lankoja. Ja että Sukkasatoonkin syntyi edes yksi pari. Lainasin norjalaisen Neulekirjan ja huomasin siellä ohjeen sivuttain neulottuihin sukkiin. Olen joskus muuallakin katsellut vastaavaa mallia. Tätä oli aika hupaisa neuloa ja ihme kyllä sukka istuu loistavasti! Kantapää muistuttaa jotenkin muodoltaan tiimalasi- kantapäätä, josta en yhtään pidä, mutta tässä varmaan ainaoikea antaa sopivasti joustoa.

Neuloin ohjeesta poiketen vähemmän kerroksia, mutta muuten aikalailla ohjeen mukaan. Sukissa on Korallikanukalla, Veriseitikeillä ja Aronialla värjättyjä lankoja. Sekä pari kerrosta ruskeaa Floricaa, kun Aronia lanka loppui kesken ja Florica osui värien puolesta hämmästyttävästi yksiin sen kanssa. Unisukat näistä taisi tulla muutenkin, joten eiköhän Florica kestä menossa. Muutenkin vähän epäilyttää tuon kantapään kesto.

Ärri pöötsi ja kumppani

 Lueskelin Marin blogista erästä postausta ja selän takaa keskimmäinen hihkui innosta. Olin sillä viikolla juuri kaupassa kieltäytynyt ostamasta Angry Birds kuumeen vallanneille lapsille valmiita pehmoja ja ilmoittanut, että osaa äitikin tehdä sellaisia. Tuumasta toimeen hetki koittikin sitten nopeammin kuin arvasin, mutta luvattu mikä luvattu.

 Virkkaus ei ole leipälajini, joten google avuksi ja etsimään vinkkejä. Tie vei ranskankieliseen blogiin eikä tunnetusti google-kääntäjästä ollut juuri apua "koukut ovat tottuneet tietävät hyvin, miten se toimii." Onneksi löysin ranska-suomi neulesanaston Ullasta.
Lankana on varsinainen valikoima Novitaa, punaista Tennesseetä, valkoista Alabamaa, keltaista Floricaa ja mustaa Nallea, kolmosen koukulla. Mies kipaisi Tiimarista vielä askarteluhuovan ja Ärri pöötsi* valmistui.

Lintutilaukseenhan tämä ei jäänyt, esikoinen tahtoi possun.

 Hyödynsin päähän samaisen sivun ohjetta, kärsän ja korvat virkkailin omasta päästä. Tässä lankana Karnaluksista kotiutunut Solberg Garn Fiol + mustaa Nallea ja 2mm koukku.
Ei tarvii varmaan arvata, että lisälintuja ja possuja sais tehdä niin paljon kuin haluaisi, musta lintu kuulemma seuraavaksi ja joko prinsessa tai viiksekäs possu sitten.

Possun alustana neuletakki anopille. Langat ostettu kai kolmisen vuotta sitten ja nyt on kesä neuloskeltu enemmän tai vähemmän ahkerasti.

Sukkasato, mikä se on? Ei ole vielä yksiäkään sukkia puikoilla ja vähän epäilyttää että tämän vuoden sato voi jäädäkin siihen. Kunhan jouluksi saisin siskolle sukat ja Joulusukka-keräykseen jokusen parin.

*) Termin lanseerasi neiti 2v.

Earth & Sky

Osallistuin Stephen Westin Mysteerihuivi KALiin. Westin huiveja olen joskus katsellut ja ihastellut, mutten ole tullut ikinä ostaneeksi ohjetta. KALissa julkaistiin neljä vihjettä noin viikon välein elokuun aikana.

Alun jälkeen olin hiukan skeptinen huivin suhteen ja jossain vaiheessa pidin jo taukoa koko neulomisesta, kunnes muiden tekemiä versioita katsellessa totesin, että teen huivin loppuun asti. Kaulaan laitettuna se näyttää minusta kivemmalta kuin sileänä.

Jos olisin kelpuuttanut langaksi jotain muuta kuin vaatimattoman WM-varastoni lankoja olisin varmaan ollut tyytyväisempi lopulta värivalintoihin. Tässä huivissa kulkee kaverina kyllä Cascade Heritage 150 ruskeana, mutta muut ovat WM vyyhtien loppuja. Tykkään tästä oudolla tavalla silti, vaikkeivat langat keskenään soinnu mitenkään hyvin.

Jos jaksaisin innostua lankojen päättelystä lisää, voisin tehdä toisen samanlaisen esim. kasvivärjätyillä langoilla, vaikka vihreillä sävyillä.

Tämä kuva oli vielä pakko lisätä, neljä vuotiaan neulekuvausassistentin ottama.

Koska KAL päättyy vasta elokuun lopussa, ajastin tämän postauksen syyskuun alkuun turhien spoilereiden välttämiseksi. Postauksen julkaisuaikaan tämä kotiäiti on töissä ensimmäistä päivää ja saattaa olla kohtalaisen väsynyt tulevina viikkoina.