Tapahtui tänä aamuna miehen ollessa yövuorossa.
Kuopus heräsi virkeänä seitsemän jälkeen (tätä lienee edesauttanut uliseva nälkäinen koiranpentu, joka oli käytetty kuudelta tarpeillaan ja toivottu, että sen jälkeen voisi vielä nukkua vähän). Kuopus kipitti alakertaan, jossa samaisen koiran ulinaan herännyt isoveli valisti, että tänään on äitienpäivä. Kiljumista. Töm töm töm, rappuset yläkertaan ja herättämään toinen isoveli äänekkäästi huutaen. Nyt heti pitää herätä lahjat antamaan.
Seuraavaksi kinastelua siitä, että saako herättää äidin heti, vai kuuluuko laittaa vaatteet päälle ensin. Tässä välin kuuluu myös "Ai niin" ja esikoinen alkaa herätellä minua etukäteen lupaamallaan hartiahieronnalla. Sitten käy käsky kuopukselle jatkaa hieromista. Töm töm töm, pojat juoksevat alakertaan pukemaan. Kuopus hieroo kovaa olkapäästä, ei lihaksista ja minua alkaa jo naurattaa.
Pojat saapuvat ja alkaa taistelu siitä kuka hieroo mistäkin, kunnes keskimmäinen karjuu, että ettekö muista, että tänään ei saa kiukutella ja tapella. Tässä vaiheessa raotan silmiäni sopivasti ja saan lahjoja valtavalla innolla. Kuopuksen koru tai koriste on vielä hetken kolmevuotiaalle niin rakas, että tulee itku, jos äiti sen aikoo pitää. Kuopus lupaa säilyttää sitä äidin puolesta.
Keskimmäinen on tehnyt vohvelikankaasta leipäkoriin liinan. Esikoinen kihertelee korttinsa kanssa. Ison kortin etupuolella on kuva esikoisesta sydänkortti kädessään. "Äiti, katso sinne taakse. Siinä on ehkä vähän liioteltu".
Hyvää äitienpäivää
Olet hyvä neulom-
isesä!
Esikoinen ei olisi oma itsensä, jos mukana ei olisi ripaus realismia. Rakkaita ovat, ihan jokainen!
Hyvää äitienpäivää!
Ihanaa Äitienpäivää Sinulle. Tosi ihana postaus . erittäin kuvaavaa.
VastaaPoistaKhihi, on ne sun muruset aika ihania! Oikein ihanaa äitienpäivää sinulle!
VastaaPoistaEnkuli, tämän aamun tunnelma oli ihan omanlaisensa, alkavat olla jo niin isoja nuo lapset, että osaavat toimia eikä kukaan edes paljastanut lahjaansa etukäteen. Kuopukselle se tosin oli vaikeaa...
VastaaPoistaTiina, niin onkin ja jos edes yhden päivän ajan muistavat, ettei sais tapella, niin hyvä. :D
Hyvää äitienpäivää! Ihana kertomus tosielämästä, kiitos kun jaoit sen meille.
VastaaPoistaPia, nyt voi sitten mietiskellä, että kuinkahan hyvin sitä omassa lapsuudessa pystyi äidin yllättämään..
PoistaIhana kertomus ja ihanat lahjat! Piti lukea useampaan otteeseen ja aina vaan huvitti, kun pystyi täysin eläytymään aamun kulkuun - lasten touhut ja kommentit ja kaikki. Sieluni silmin näin sinut rojottamassa sängyllä ja prinsessan toimessaan puristelemassa olkapäätä :D Enää vuosi seuraavaan äitienpäivään!
VastaaPoistaHih, varmasti huvittaa, kun tunnet nämä viikarit. Saa nähdä miten ensi vuonna tosiaan sujuu, ovatko silloin hitusen hiljempaa jo. :D
PoistaHihii, hassut muksut. :D
VastaaPoistaTämä oli niin hyvä :-) Ja kuulosti tosi tutulta myös.
VastaaPoistaArualMaria ja Tanja, semmoisiahan ne ovat, ihana oli seurata kun toimivat niin yhteen hiileen tässä jutussa. :)
VastaaPoistaHih ;oD
VastaaPoistaIhanaa kun lapset noin osaavat toimia jo! Mielenkiinnolla odotan joko ensi vuonna täälläkin ymmärretään mikä se äitienpäivä oikein on, eikä vain pääosin katsota vieressä tai sylissä kun päiväkodin täti tekee sitä korttia... ;)
VastaaPoista