Onnea on...

... ensimmäinen Pul-vaippa, jonka olen ommellut itse. (Nb-koon Nalle Nöttönen, ohjeet saa pyytämällä kv-infosta. Vaikka kuvasta ei tajuakaan, niin vaippa on todella pieni!)

... ystävä, joka lainaa neppipressiä ja tarjoaa vielä nepitkin
... ystävä, joka lähettää pul-tilkkuja postissa
... ystävä, joka kaivelee varastoistaan fleeceä sisäkankaaksi
... anoppi, joka lainaa saumuria

... ja mies, joka lähettää sähköpostiin kirpparilinkin saumurista.

Saumurikaupat syntyivät nopeasti, koska yhdellä palstalla oli tätä Bernette 334D mallia kehuttu ja kaikki yllyttivät maksamaan pyyntöhinnan. Kaupanpäällisetkin oli sen verran huikeat etten ilennyt edes tinkiä. Lankarullia vai -puolia, vai mitä nuo saumurilangat on, on 42 + nuo 4, jotka oli koneessa valmiina.
Ensimmäinen työ, jonka tuolla oli ompelin oli - yllätys, yllätys- paikat 2,5 v:n kotihousujen polviin.

Tässä blogissa ei ole pitkilleen nähty neuletöitä. Syynä on tuo valtava kumpare, joka tässä pian 9kk aikana on kasvanut. Selkä menee jumiin neulomisesta, varsinkin kun puikoilla on tikapuulangasta 7 mm puikoilla neulottava huivi. Jumitus kostautuu sitten yöllä ja joskus päivälläkin käsien puutumisena.

Isoveljet odottelevat vauvan syntymää jo kovasti, esikoinen suorastaan hermostui, kun äiti ei näytä kalenterista päivämäärää, jolloin vauva syntyy. Omakin olo alkaa pian olla vatsaan kyllästynyt, mutta tässä kuussa vauvan ei tarvitsisi syntyä vielä, että ehtisi saada kaikki hommat hoidettua ja lapsenvahtitilannekin parantuisi oleellisesti.