Olikohan tässä jotain uutta edelliseen postaukseen. Sama kangas, sama laukku. No, koko on eri eli tämä on edellistä suurempi ja alkuperäisen kaavan pienennys 88% (itselle muistiin tämäkin tieto). Kehuskelin edellisellä kerralla, että kangas riittää toiseenkin. Vaan yllättävän paljon tähän meni kangasta. Yksi neljästä olkahihnan osasta piti tehdä palasina ja toinen ei niin kauniisti langansuuntaan. Onneksi ei huomaa käytössä mitenkään.Lisäksi ompelin tuon laukun alavaraan vetoketjun. Ei mitenkään kaunis eikä täydellinen käytettävyytensäkään puolesta, mutta en voinut vastustaa kiusausta käyttää juuri passelin mittaisen vetoketjun. Lyhensin näet miehelle verkkarit ja ratkoin lahkeista vetoketjut irti. Harvoin on näin hyvä tuuri mitoituksen kanssa!
Tässä vielä kokovertailua siihen edelliseen laukkuun. Vaikka ero ei ole suuri, niin tämä hitusen suurempi toimii kyläilylaukkunakin: omien pakollisten lisäksi siihen mahtuu allergisen kakkosemme omat ruuat sekä varavaatekerta. Kuvissa muuten näkyy pilkahdus blogidoggia, se kun rakastaa oleilla patiollamme aurinkoisina päivinä.
Esikoisen pallopipo alkoi käydä pieneksi ja siirtyi pikkuveljelle. Tein sitten toisen, mutta tästä tuli hieman liian iso. En viitsi purkaa, kun kerran sitä pystyy käyttämään ja kasvaahan tuon pää vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti