Testineulontaa osa X+1=valmis!

Tästä kimaltelevasta vyydistä syntyivät nämä.

Serpentine Socks (Wendy D. Johnson: Socks from the toe up). Kirjassa on muutamia paksummille langoille suunniteltuja malleja ja tämä on yksi niistä. Mallikerta on niin lyhyt, että helposti tästä saa muokattua kauniin mallin myös ohuemmille langoille.

Oman käsialani tuntien ja itseasiassa jopa mallitilkun neulottuani tein nämä ihan ohjeen mukaisilla silmukoilla keskimmäisessä koossa. Jälkikäteen voisi viisastella, että olis tähän voinut vielä nelisen silmukkaa lisätä, jotta pitsineule ei aukeaisi ihan noin paljon.

Jätin varresta takaosan pitsin pois, tykkäsin niin kovin tuosta langan hienoisesta värivaihtelusta, että halusin sen näkyvän paremmin. (Ja ihan pikkasen laiskotti vääntää pitsiä...) Varteen lisäsin pari silmukkaa, että nämä hyvin muodostuneet pohkeet mahtuvat mukaan. Näitten lisäysten vuoksi muokkasin myös resoria mieluisekseni noudattelemaan pitsikuvion oikeita ja nurjia.

Kivat tuli, sääli että kuvat ei tee taaskaan oikeutta värille tai mallille. Mutku se kuvausassistetti on työmatkalla ja itselaukaisimen käyttöä rajoitti oman on off-flunssan lisäksi tuo pikkuneiti, joka nytkin tonkii laatikoista käsityötarvikkeitani. Lähden siis tarkistamaan minne katosi neulatyyny ja saanko kerittyä kesän värjäyksiä varten pasmalangoiksi varatun puuvillalangan jämän taas kerälle!