Meidän perheen keskimmäistä lasta kiinnostaa ratsastaminen ja muutaman talutusratsastuksen jälkeen olen luvannut, että käydään joskus tallilla oikealla tunnilla. Kuopus 2 vuotta on kateellisena katsonut veljeään ponin ja toisella kertaa aasin selässä. "Minä ratsastan" kuuluu suusta jos telkkarissa näkyy hevosia (tai lehmiä tai lampaita, ehkä meidän pitäis lukea tytön kanssa hieman eläinkirjoja!). Mies siivoili vaatehuonetta ja kuopus nappasi käyttöönsä vanhan vauvalelun kaaret ja alkoi spontaanisti ratsastaa niillä.Niinpä niskajumista huolimatta askartelin yhden aamun vanhojen villasukkien parissa ja tein oman ratsun.
Pienen googletuksen jälkeen löysin kivan vinkin korviksi. Sukkaparin toisesta sukasta leikkasin siis kärjen ja pistin vielä puoliksi. Täydelliset, joskin vähän isot korvat.
Pienen googletuksen jälkeen löysin kivan vinkin korviksi. Sukkaparin toisesta sukasta leikkasin siis kärjen ja pistin vielä puoliksi. Täydelliset, joskin vähän isot korvat. Tässä projektissa totesin, että ei kannata heittää mitään pois. Vanhat lasten sukat, vanhat napit silmiksi, vanhaa moharilangan jämää harjaksi, pinnasängyn irrotettava pinna, vanhojen verkkareiden nyöri ja mikä parasta, vanhojen rintsikoiden rengas (+ yksi vähän palanut sormi kun sulattelin kynttilän avulla nyöriä).
Nyt kuopus voi leikkiä vaikka "Peppitossua" ja ratsastella paikasta toiseen. Myös isoveljet ovat koeratsastaneet hevosen. Hyviä kiinnitysvinkkejä tosin kaivataan millä sukka pysyisi tuossa kepissä kiinni.
On kyllä ihana heppa! Meidänki tytöt tykkäis varmasti! Pysyisköhän nippusiteellä kiinni, varsinkin jos tekis keppiin uran sille?
VastaaPoistaKiva nähdä valmis toteutus :) Mulla on (öh, ollut jo jonkin aikaa...) keskeneräinen keppiheppa odottelemassa viimeistelyä. Kiitos tuosta korvavinkistä!
VastaaPoistaMarjuska, kiitos! Pitääpä harkita nippusidettä kiinnitykseen.
VastaaPoistaMinna, kiitos! Sama juttu mulla, että moni projekti saa odotella valmistumista tovin jos toisenkin! Tuommoisen perusheppasen tekee aika nopeasti, mutta varmasti viimeisteltyyn saa uppoamaan kosolti aikaa.
Kaverin tytöt alle 10-vuotiaina teki noita keppihevosia niin paljon, että äitinsä joutui jo rajoittamaan, kun sukat alkoi loppua kesken. Olivat aivan ihania sekä tytöt että hepat. En kyllä enää muista, millä olivat kiinnittäneet tuon sukan. Täytyypi kysäistä, kun seuraavan kerran heitä näen!
VastaaPoistaOnpa hauska idea, ja hieno lopputulos.
VastaaPoistaIhana heppa! Nätein aikoihin näkemäni villasukkaheppa. Ja noi korvat on kivat, ei näytä yhtään turhan suurilta. Ja jos ne suurilta näyttää livenä, niin ainahan hepasta voi tehdä aasin. :)
VastaaPoistaOnpas hieno. Tuon nähdessään paatuneinkin ei-niin-kovasti-hevosista-piittaava henkilö muuttuu ihan heppahöperöksi.
VastaaPoistaPami, testasin tuota nippusidevinkkiä ja nyt on napakasti kiinni. :)
VastaaPoistaTaija, Tiina ja Minna, kiitos!
Komea ratsu!
VastaaPoistaHei laukkaa hepo hurja! Hauskoja ratsastushetkiä pikkuväelle! :)
VastaaPoistaSaitkin jo yhden vinkin kiinnitykseen, mutta tässä olisi toinen (jos teet toisenkin hepan):
kuumaliimaa keppiin kiinni esim. levyvanua muutamia kierroksia (eli kepin toiseen päähän, siihen, joka jää sukan sisälle esim. 10 cm leveä kaitale vanulevyä tai jotain vastaavaa materiaalia). Tällöin se keppi ei pääse karkaamaan sukan sisältä, vaikka lankakiristys olisi heikompikin.
Kiitos Emma ja Eija, pitää pistää korvan taakse vinkki tuosta vanulevystä!
VastaaPoistaKylläpä nyt on hieno heppa neidillä! Meillä tytöt tekivät kesäkerhossa kepparit. Pää on kiinnitetty varteen ilmastointiteipillä. Ei ehkä kaunein kiinnitystapa, mutta on kestänyt hyvin estekisat ulkonakin :D
VastaaPoista