Anttilassa köyhdyin 14 euron verran tukevasta puuvillaverhokankaasta ja erinäisten Tsi-bbo vinkkien avulla surauttelin ommella liinan. Paneelilla on kokoa 40x40 cm (noin). Olkahihnat on 200x14 cm ja yhtenäinen alahihna on jotain 150x14 cm (en jaksa nyt enää mittailla). Ylähihnoissa sekä alahihnassa on 2 kerrosta paksua polarfleeceä pehmusteena. Tykkään ja kuten kuvasta näkyy myös kannettava tykkää. :)
Tässä ainakin yksi sivusto mistä saa apuja, jos liinakuume iskee. Niin, pääntuen aion vielä joskus tuohon ommella, kun kannettava saattaa vaikka hyytyä unille kesken kaiken.Alla muutama akvaarioräiskäisy kiinnostuneille. Opettelemista on tuossakin miten noista saisi kunnollisia kuvia.
Tiikerinuoliaiset ja leväbarbit muuttaa siis uuteen kotiin.
Kardinaalitetrat jää ja niitä tulee lisää piakoin. Kannon alla möröttää partamonni, muttei suostu kuvattavaksi.
Meillä ei A halua tulla kannetuksi kuin käsivaralta, vähänkö harmittaa... on noita kantovälineitä jo entuudestaan ja olis ihan kiva kokeilla itsekin ommella tuommoinen neliöliina. Tosi kivan kankaankin olet löytänyt!
VastaaPoistaMinäkin tykkäsin tuosta kankaasta, ainoa haittapuoli siinä oli, että leveys oli vain 120 cm ja sen vuoksi sitten hihnoista oli pakko tehdä aika kapeat. Tai ainakin tuo ylähihna olisi voinut olla alussa vähän leveämpi.
VastaaPoistaHyvännäköinen liina! Empä ole ennen tajunnut polarfleecen mahdollisuuksia pehmustemateriaalina... No, meilläkään ei kyllä tarvittaisi enää yhtään kantovärkkiä lisää.
VastaaPoistaHieno liina!
VastaaPoista