Lumilyhty ja ennakkojoululahja

Arvontaan ehtii vielä osallistua, ks. siis edellinen postaus.

Kiitos kaikille pipoa kommentoineille, tässä vielä parempi kuva ulkoa. Päästiin kerrankin koko perheellä ulos joten kuviakin oli mahdollista näpsiä hieman paremmassa valossa. Esikoinen opetteli luistelemaan kotirannassa. Luistelu sujui varsin hyvin ja hymyssä suin vaikka pyllähdyksiäkin sattui muutama.


Annen blogissa oli kiva kuva huovutetusta lumilyhdystä ja toteutin lyhdyn Annin tavoin pesukoneen avulla. Talouden kaikki pesupussit ovat hukassa ja rikki, mutta onneksi Niksipirkat on luettuna ja mies ehdotti tähänkin avuksi sukkahousuja ja hyvinhän ne toimivat.
Lyhdystä tuli juuri sen kokoinen että led-tuikku mahtuu sisälle, joku 10 cm korkea. Huopasta kului 70g.

Ja koska äiti on ollut kohtalaisen kilttinä lasten tappelusta ja kiukuttelusta huolimatta, joulupukki lähetti ennakkopalkintona Nancy Bushin Knitting Vintage Socks kirjan. Kirjan kuvissa nuo sukat eivät minusta näytä hirmuisen ihanilta tai erikoisilta. Mutta monissa blogeissa nähtyjen tuotosten perusteella luotan siihen, että useampikin pari tulee neulottua.


Aika monet noista kirjan herrasmiessukista ovat kyllä minusta naisenkin jalkaan passeleita tai oikeastaan ennemmin naiselle kuin miehelle.

Olen muuten nähnyt tätä kirjaa blogikuvissa vain kannesta, joten oli iloinen yllätys huomata siinä olevan kierrelehdet. Käytännöllistä, olispa käytäntö sama muissakin neulekirjoissa.


Ne Jannet muuten ovat muuttamassa muotoaan keristä Tikrun mainiolla Vihervaaralla. Tiilivaarasta siis lisää toivoakseni jo ennen vuoden vaihdetta. Seiskan puikoilla mukavan joutuisaa neulottavaa.
Joskin kaksi rajoitinta kyllä aiheuttavat harmaita hiuksia kun yrittää keskittyä neulomiseen. Tämän postauksen aikana on tapeltu jo puolen kymmentä kertaa ja istuttu jäähyllä kerran. Nyt pojat ovat eri huoneissa ja hiljaa, huolestuttavaa... ja sieltähän se itku taas tuli... eli täytyy rientää, loppuu vaan nopeat Jouluntoivotukset blogini lukijoille!

Chevalier

Ihastuin Tikrun suunnittelemiin Chevalier-lapasiin ja malli oli nopea toteutettava. Neuloin nämä Floricasta yksinkertaisella langalla. Lankaa aika tarkkaan yksi kerä. Lapaset on napakan kokoiset muttei pienet. Talvikaudelle ehkä liian ohuet, mutta välikausiin passelit. Ajattelin nämä itselleni, mutta nämä menee luultavasti kuitenkin lahjaksi ja neulon itselleni toiset, jotka passaa sitten lohtulangan kanssa yhteen. Lohtulanka on nimittäin neulottu, mutta kuvaa sitten kun päättelykeiju on käynyt meillä!

Kuvan laatu on mitä on, mutta nyt ei hermo kestä säätää enempää. Nuo kaksi räkäistä termiittiä kiristää pinnaa niin tehokkaasti että joulupukin olisi syytä tuoda aimoannos kärsivällisyyttä. Mieluummin jo ennen joulua!

Lapaset ja lohtulankaa

Nämä kirjoneulepaset syntyi aiemmin tekemäni Minttumaarin kaveriksi. Jo viime talvena tykästyin pätkävärjätyistä langoista tehtyihin kirjoneuleisiin ja nyt oli viimein aikaa ja intoa väsätä sellaiset. Näistä tuli ihan ok lapaset. Joskin tuo Nalle Colorin versio ei oikein mustan kanssa tehnyt niin kivaa jälkeä kun toivoin. Tarkasta mittailusta huolimatta lapaset jäivät myös vähän pieniksi. Kai nuo silti pitoon tulee.
Malli on omasta päästä, joskin löysin kirjoneulesormikkaiden ohjeen, josta kukkakuvaa muokkailin. Olisin tehnyt mallin mukaan, mutta sormikkaat oli huomattavasti ohuemmalle langalle. Piti siis tyytyä halpakopioon...

10%-tilannetta lapaset helpottivat 54 grammalla, mutta sen sijaan alla olevat käärylät plussasivat lankavarastoa. Mutta viis siitä, nämä on sen arvoiset.
Ihana ystäväni postitti mulle lohtulankaa, koska meillä on ollut kuluvalla viikolla surua. Näistä tulee jotain vain minulle itselleni. Ideoita otetaan vastaan! Mulla ei ole tästä langasta vielä kokemuksia. Kyse on siis Debbie Blissin Cashmerino Aranista, jota on 100g ruskeana.

Unikko

Herra melkein kolme vee odotti omaa kauluriaan ja intoili kovasti kun äiti sitä neuloi. Kun poika sai kaulurin kaulaansa, toteamus oli että se kutittaa. Aika yllättävää miespuoliselta otukselta! Kauluri on sentään merinowoolia. Mutta kun kutittaa niin kutittaa. Ja edellisen postauksen bambukaulurikin kutittaa. Kutitus lienee siis enemmän korvien välissä...
Kaulurista tuli sen verran iso, että menee aikuisellekin, joten ei tuo käyttämättä jää.
Malli on tuoreimmasta Ullasta, Unikko.

10%:n osalta sain taas 47g pudotuksen ja armoton napsutteluvimma on päällä, saa nähdä milloin on pakko ostaa lankaa...

Ravelry-kutsun innoittamana päätin testata bloggausta Flickr:n kautta pitkästä aikaa. Ihan ok, tosin olisi kiva säätää vähän enemmän tai sitten en vaan osaa käyttää tätä. Ravelrystä löydyn Altocumuluksena. Epäilen hiukan, etten tule tuosta suuresti innostumaan omien organisointien osalta, ainakin langat jää taatusti listaamatta. Puikot ja kirjat ehkä niinkin ja jos oikein innostun voisin laitella valmiit projektit sinne. Kaikki ovat olleet niin kovin innoissaan tuosta Ravelrystä, mistä te muut revitte aikaa sinne?
Nuo hakusysteemit on kyllä kivoja, mutta mulla pelkkään bloggaamiseen vaadittava aika on niin rajallista että se on melkein aina pois neulomisesta.

Edit, piti tulla sittenkin säätämään postausta bloggerin kautta... Ja lisäänpä samalla maininnan uusimmasta kirjasta. Tilasin IK:n suosituimmat neuleet Bookdepositorystä, postikuluineen rapiat 14 euroa. Ei paha! Kirja oli aluksi pieni pettymys suurten odotusten jälkeen, mutta löytyihän sieltä kaikkea kivaa. Kuvissa muutama esimerkki.

Kauluri

En ole aiemmin ollut mikään herkkähipiäinen lankojen suhteen, mutta iän myötä (!!!) monet langat ovat alkaneet kutittaa kaulalla. Mohairia en enää uskalla kokeillakaan huivina ja moni villasekoitelankakin tuntuu ilkeältä, jos se on tiiviisti kaulaa vasten. Novitan bambu sen sijaan on ihanan pehmoista. Kauluri tuli siis itselleni, käytin poikaa vaan mallina. Tein sen verran tiiviin kaulurin, että kyllä tuota samaa voisi pikkuisäntäkin käyttää. Lupasin kuitenkin että neulon hälle ihan oman. Kiitos Mari hyvästä ohjeesta!
10% kulutuksessa olen erikoistunut näihin hiukka vajaa 50 g tuotoksiin. Hitaasti mutta varmasti siis!

malli: Marilta
lanka: Novita Bambu
puikot: 3mm
muuta: 88 silmukkaa ja korkeutta enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa
kulutus: 44g

Uuden Ullan ilmestymistä on hehkutettu monessa blogissa. Tällä kertaa olen mukana omalla Karpalo-sukkien ohjeella. Vasta kun noita ohjeita kirjoittaa, tajuaa olla todella kiitollinen kanssaneulojille ohjeista. Pienessäkin ohjeessa on yllättävän iso työ.

Puoliväli ohitettu

malli: omasta päästä, ihan peruspalmikkoja
lanka: Atacama alpakka
kulutus: 45 g
puikot: 3 mm
muuta: Nämä lämmittää päivystysvuoroissa kun työpisteeseen suunnattu ilmastointi kolottaa käsiä ja tietokonetta pitäisi silti kyetä näpyttelemään. Käsinvärjätyssä langassa on kivat sävyt, kerrankin joku monivärilanka näyttää paremmalta neulottuna kuin vyyhdillä!

malli: omasta päästä reilun kolmivuotiaan jalkaan, kasialoitus, tiimalasikantapää, varren raidoituksissa kokeiltu jostain blogista löydettyä kikkaa, jolla raidat tulee joustinneuleessa kokonaan samaa väriä (värinvaihtokohdassa neulotaan kerros oikeaa joustimen sijaan)

lanka: Nalle
kulutus: 46 g
puikot: 3,5 mm
muuta: Nämä sukat tuli tehtyä pikana, matkustavat eräälle pienelle pojalle, joka on ollut kovasti sairaana ja on vielä toistaiseksi sairaalassa.

510g-(60-113-45-46)g=246g

Puoliväli 10%:n tavoitteesta on siis saavutettu, mikäli pysyn langanostolakossani!

Minttumaari muunnoksin

Miksi kukaan ei ole kertonut miten nopeasti huivi valmistuu kun käyttää paksumpaa lankaa? Tässä ei kyllä kauan mennyt, meni melkein enemmän aikaa siihen että jaksoin pingottaa ja sain jonkun ottamaan kuvia.
Tämä Minttumaari on tehty Tikrun tuunauksilla ja tykkään kovasti. Jäi vaan aika pieneksi, toisaalta se on kyllä takin kanssa käytettävämpi, mutta ehkä kakkoskaaviota olisi voinut toistaa vielä enemmän, huivi olisi paremmin tasapainossa varsinkin nuo sulat on pitempiä. Lisäksi lapsiturvallinen pingotustila oli niin pieni, etten saanut huivia tarpeeksi kaarevaksi.

Malli: Minttumaari Ullasta, Tikrun siksak-muunnokset, kakkoskaaviota toistettu 8 kertaa, "sulat" 1,5 kertaa ohjeen pituiset
Lanka: Nalle Colori
Kulutus: 113 g
Puikot: 4,5 mm
Koko: suunnilleen 120 x 65 cm

Tuo Nalle on kyllä tosi levottoman väristä, harkitsin neulontavaiheessa jo huivin lahjoittamista (lahjoita kaikki mistä et itse pidä...), mutta käy niin kivasti tuon talvitakkini kanssa yhteen kuitenkin, että eiköhän tule pidettyä.

10% avattu

Veljen perheeseen syntyi sunnuntaina poika ja kun kälyni oli ilmaissut kiinnostuksensa kestovaippoihin, lupauduin neulomaan hahtuvat. Halusin tehdä ne luonnonväreistä että ovat pienelle mahdollisimman mukavat ja pitokin on parempi kuin värjätyillä. Nää on vaan niin ankean harmaat, että olisi kiva piristää niitä jollain. Mutta onko kukaan kokeillut neulahuovutusta ainaoikeaan?

Hahtuvat on Ruskovillan nelosohjeella. Silmukat tosin omasta päästä ja lahkeetkin pidemmät. Vyötäröön ompelin kuminauhakujan. Puikoteltu nelosen puikoilla kokonaan kaksinkertaiseta Pirtin hahtuvasta, aika tankerot, mutta pitäväthän ainakin. Hahtuvaa meni noin 60g. Nihkeästi lähtee painonpudotus liikkeelle, niin langoissa kuin itseltä. Juuri tuossa maistelin sitä uutta Fazerin Lontoonraetta. Alkuun en ollut järin innostunut, mutta useamman palan jälkeen ihan kiva kokemus. Ei ehkä tule kovin usein ostettua kuitenkaan (ainakin parempi olisi jotta paino menisi normaalilukemiin!).


Blogikoira V innostui tässä joku päivä, murusesta on tullut jotenkin tosi vanha tässä kesän aikana, mutta ei se onneksi tahtia muuten haittaa.