Joulujuttuja

Joskus aikanaan jo pistin muistiin Tikrun tekemät omppupaidat ja nämä paidat tein poikien kerhotädeille. Otin vähän suuntia tästä ohjeesta ja sovelsin loput. Sormikaspuikoilla oli muuten helppo aloittaa tämmöinen pikkuprojekti (enkä välttämättä olisi uskonut että 5mm sormikaspuikkoja tulee käytettyä, mutta tuo 5 euron setti olikin enemmän kuin tarpeen jo nyt). Lanka on Alafoss Lopin jämiä, joten ei tule omenoillekaan kylmä! 31 grammaa pienentyi lankavarastokin.

Tuohon sivupalkissa näkyvään reiluun kolmeen kiloon taitaa vuosikulutus jäädä. Hyvästä aikeesta huolimatta turnauskestävyys ei nyt riitä McPalmikkoneuleen viimeistelyyn vaan hihoissa ollaan yhä.

Samassa kerhossa oli taas askarreltu ja kotiin tuotiin nämä hupaisat tonttuherrat.

Saimme myös kaksin kappalein ovikoristeita. On se vaan hyvä, että edes lapset osaa askarrella tässä perheessä. Äidillä on niissä jutuissa peukalo keskellä kämmentä. Tosin onhan ne edellämainitut kerhotädit aika lailla auttaneet ainakin nuorempaa poikaa, mutta hienoja ovat silti.

Lace Rib Knit Shrug

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineelle! Ihan jokainen niistä lämmittää mieltä. Suru väistyy aikanaan, eikä lasten kanssa touhutessa ehdi kauheasti miettimään mitään ylimääräistä. Ehkä hyvä niin.

Syksyllä ostin TiiQ:lta kasvivärjättyä villapellava-lankaa. Rouheat langat odottelivat aikansa, kunnes kertoivat haluavansa Lace Rib Knit Shrugiksi. Ohjeen olin laittanut Ravelry-jonoon aikoja sitten.

Lanka kului miltei kokonaan, noin 200g sitä meni. En neulonut kaulukseen resoria, koska lankaa ei ollut enempää ja toisaalta huomasin, että malli toimii ilmankin. Hihansuutkin on modattu oman maun mukaan ( ja purettu kertaalleen pingotuksen jälkeen), muuten noin suunnilleen noudatin ohjetta.

Niin ja se väri, tiilenpunainen sanoisin. Ei varmaan tarvitse kertoa ettei se erotu kuvissa oikein. Ensimmäinen on lähempänä todellisuutta.

Hihatin onkin tarpeellinen lämmittäjä pakkaslukemien kiristyttyä kahdenkympin paremmalle puolelle. Suht paksu lanka tuntuu yllättävänkin lämpimältä, eikä sen karheus ainakaan vielä ahdista niin paljoa, että olisi uittanut hihattimen lanoliinissa.

Kuva on räpsäisty tänä aamuna pikaisesti parvekkeen oven välistä, ei huvittanut mennä ulos asti. Paitsi kävin viemässä pojat kerhoon pikkuneidin kanssa. Mieluummin tosin kunnon pakkaset kuin viime viikon viima!

Halla

Jonkin mutkan kautta satuin löytämään Ionan blogista Halla-hatun ohjeen. Neiti 1 veeltä puuttui sopiva talvihattu. Kaupalliset hatut olivat liian isoja ja valahtivat aina silmille autossa. Viime vuodelle tehty taas jo liian pieni. Aloitus vaan laiskotti, vaikka lankakin oli ollut pitemmän aikaa hankittuna.

Kauanhan tässä ei mennyt, muutama hassu päivä, jos ei lasketa sitä, että yhteen kertaan neulottu pipo piti purkaa kun sattui tulemaan liian pieni. Lisäsinkin ohjeeseen 10 silmukkaa otsalle ja taakse 2. Hatusta tuli ihan passeli 50cm päänympäryksen omaavalle ohuen fleece-vuorin kanssa. Ajattelin, että ratkon vuoren pois keväämmällä, joten eiköhän se mahdu silloinkin.

Neiti äykkäpää hermostui vuorin sovittelusta ja hylkii nyt hattua. Kuvan virnistys irtosi isälle, muuten repii hatun pois kiireesti. Mutta kyllä se vielä kelpaa todellisessa käytössä, uskon minä.

Lankana on Cascaden 220 Wool superwashia, joka on ihanan pehmoinen lanka! Huomattavasti pehmeämpi kuin 220 Wool. Väri ei ollut ihan sitä mitä olin ajatellut kuvien perusteella, mutta neulottuna pintana on kyllä ihan täydellisesti neidin värinen lanka.
Luulen, että langasta syntyy vielä kauluri ja lapaset samaan sävyyn, kunhan vaan kerkeäsi. Tuntuu, että aina on joku uusi työ pyrkimässä puikoille ja ikuisuustyöksi muuttunut MacPalmikkoneule (rav) junnaa vasta hihoissa.


Tässä kuitenkin makupala tulevasta hihattimesta ja samalla TiiQ:lle todiste, että adoptoimani villapellavat pääsivät hyvään kotiin ja käyttöönkin jo!

Riippuvuudesta toiseen

Kun värjäyspata meni talviteloille, alkoi meille kotiutua tämmöisiä keriä. Hyvä alku uudelle riippuvuudelle vai mitä?

WD Versuchskaninchen ja WD Gazpacho

WD Fliederbusch ja WD Der letzte Versuch

Mutta oikeasti nuo langat on siis tilattu 15.10. ja sen jälkeen on lankalakko pitänyt. Edelleen on porsaanreikä käyttämättä, vaikka noista lähteekin tuo viimeinen yritys vaihtoon ja raparperia saapuu tilalle.

Sukkasatokin oli ja meni. Kuusi paria sukkia hätäisesti neulottu. Osan olenkin jo esitellyt, eikä noissa lopuissa mitään ihmeellistä ole. Joulusukka-satoa kerryttämään pääsee kolme paria.

Salma!

Keskimmäiseni on rakastanut Salamaa ja Autot-elokuvan muita hahmoja kauan. Oli varmaan kaksi vuotias, kun alkoi puhua Salmasta ja puhuu siitä Salmana edelleen, vaikka osaa sanoa Salamakin.
Rusinan vinkistä löysin McQueen-kaavion (rav) ja päädyin neulomaan syksyisen pipon. Tulihan tässä lumi ja kaikkea, mutta kaipa ensi keväänä bambuisellekin hatulle on käyttöä. Oikeastaan tämän piti tulla esikoiselle, mutta tuli vähän pieni hänelle, joten esikoinen saa omansa joskus.

Itselle muistiin, kirjominen mustaan lankaan ei ole hyvä idea! Mutta ihan jees siitä tuli ja mieskin hämmästeli, että olenko itse tehnyt (ei se kovin korkealle arvosta neuletaitojani, jos ihmettelee moista!). Langankulutus 33g.

Langasta päästäänkin aasinsiltana siihen, että pakko tunnustaa julkisesti blogissa, että nyt alkoi lankalakko. Perjantai-iltana napsuttelin raivopäänä Wollmeisella, kun aamupäivityksessä en ehtinyt mitään saamaan kiinni. Illalla sain ja nyt vaan ootellaan kiihkeästi postia sieltä.

Tämänkin johdosta nyt virallisesti lankalakkoon yhdellä poikkeuksella. Jos saan vaihdettua tai ostettua WM Rhabarberia yhden tai kaksi vyyhtiä, niin ne saan hankkia, muuten pysyn erossa ostolangoista toistaiseksi määrittelemättömän ajan. Mutta aika pitkään siis. (Oliko tarpeeksi savolaiset ehdot?)
Vaihtaa saan, mutta plussasaldoa ei vaihdoista saa tulla!

Aroniavoi

Aiemmin mainitsinkin, että anoppi tykästyi aronialankaan. Toivottavasti tykkää vieläkin sillä kuivaus, pesu ja kai aikakin muuttivat langan värin ruskeaksi. Pieni häivähdys violettiinkin on, mutta muuten väri on sellainen kylmähkö ruskea.

Ken söi kesävoi-sukat on neulottu 3mm puikoilla ja lankaa meni 70g. Koko on 39-40 ja neuloin nämä lasten koossa eli 49 silmukalla, koska lanka oli ohjetta paksumpaa.
Malli oli hauska ja kuten Neulekirjassa oli kuvattukin, sopii telkkarineulontaan. Tein melkein ohjeen mukaan, josta pisteet itselle. Ainoa modaus oli sukkien kärjessä. Kavensin vähän enemmän, jotta silmukointi jäi minimiin.

Ja sössin sitä silti, siis periaatteessahan se on yksinkertaista ja Knittyn ohje on loistava, mutta jotenkin vaan se ei mene järkeen vaikka kuin hoen knitpurl-purlknit, niin taaimmainen puikko vastustaa ja menee myös knitpurl ja jälkihän on sitten ihan pielessä. Yhden virheen jätin, toista sukkaa purin. Mutta ei se anoppi sitä huomaa, kun ei ole neuloja.

BB

Kummitytön lahjapakettiin väsäsin pikapikaa asustesetin Baby Bornia varten. Lanka jotain tuntematonta akryylisekoitetta kimalteen kera. Tämän kanssa iski paniikki, sillä vasta viikonloppuna tajusin, että paketti on saatava postiin maanataina, eikä vasta seuraavalla viikolla. Sunnuntai-iltana siis kutosen puikot, lanka kaksinkerroin, pikagoogletus BB:n koosta ja pipo puikoille. Maanantaina pojat päiväkerhoon ja neidin kanssa kotiin. Tunti tikutusta ja raivoisaa langanpätkien päättelyä ja sukat valmistuivat.

Mallinukke on isompipäinen, mutta sopihan tuo pipo sillekin kun oikein kiristi.

Veriseitikin jälkiväriin pääsi kaksi oikeanpuoleista lankaa, jotka tosin ovat kuvissa märkinä. Vasemmalla ensimmäinen värjäyskerta ja kuiva, pesty lanka. Taas näkyy hyvin sävyero 25%nylon+superwash villalangan ja täysvillaisen välillä. Oikealla siis täysvillainen.

Ihmeen paljon siitä seitikistä irtosi väriä kun nämäkin 200g saivat näin vahvan värin. Olivat tosin yön yli padassa. Puretus pelkällä alunalla.

Padassa killuu edelleen värikäs liemi, en ole uskaltanut käydä katsomassa mitä sille kuuluu. Täytyisi keitellä seitikistä vielä yksi satsi, mutta lasten flunssa on vähän sotkenut kuvioita.

Karpoa ja kasvivärjäystä

Joskus kesällä mies ilmaisi toiveensa korvat ja niskan suojaavasta hatusta. Ostettiin uutta Puroa muutama kerä ja Ravelryä selatessa pistin jonoon Toasty Topperin Knittystä. Ilman noita solmimiskaitaleita tosin. Syksyn lähestyessä sain jo vihjeksintää, että milloin aloitan hatun tekemisen. Onneksi odottelin, sillä Neulekirjan lainattuani esittelin Karpon. Oli oikeastaan huvittava huomata miten lähellä tämä malli on miehen luonnostelemaa hattua.

Tämä oli kyllä joutuisa neulottava, joskus paksuista langoista on erityisen paljon iloa. Etuläpän kiinnityksen varmistin ompelemalla, vaikka olisi se varmaan pysynyt ilmankin.

Hattu on neulottu Puro Usvasta ja vaikken tykkää harmaasävytteisestä väristä, täytyy myöntää että tähän laatuun olin tyytyväinen. Noissa monisävyisemissä Puroissa on aina häirinnyt joku yksittäinen väri.

Neuletiheys ei ihan täsmännyt, mutta koskapa tämä tehtiin kokoon 58cm, tein hatun ohjeen mukaisilla silmukoilla. Niskaläppään ei tarvittu yhtä monta kerrosta kuin ohjeessa. Muuten en tehnyt malliin muutoksia.
Nelosen puikoilla neulottuna hattu vei 78g lankaa.

Yritin ottaa sisäkuvan siitä edellisen postauksen aronialangasta, mutta ei tämäkään ole oikea. Oikea väri on tummempi ja syvempi, tämä tässä muistuttaa koirankakkaa...


Seuraavana päivänä upotin aronian jälkiväripataan Foreign Correspondents' Scarfin (ravlink).
Toivoin, että huivin alunperin harmaat osat saisivat violettia sävyä, mutta eihän siinä niin käynyt. Ruskeaa tuli ja yhdistelmänä musta+ruskea ei oikein innosta.

Lanka on Jitterbugin väri Bright Charcoal, jossa oli aika paljon harmaata muiden värien ohessa. Enpä tiedä oliko muutos parempi vai huonompi. Ainakin huivin pehmeys katosi väripadassa. Mikähän sen karheuden tekee, aluna vai ylipäänsä kuumennus?

Käytin huiviin miltei koko kerän, 109g. Huivi on neulottu joskus vuoden alussa loppuun, mutta pingotin sen vasta värjäyksen jälkeen.

Jälkiliemeen laitoin myös sinisävyisen kakkoslaadun Pirtin kehräämön karstalangan jämät. Tulipa todettua, että sininen ei ottanut väriä itseensä ja vaaleansiniharmaa muuttui tässäkin ruskeaksi. Keskityn kyllä jatkossa vain superwash-lankojen värjäämiseen. Rumalankaa, mitähän tästäkin tekisi?

Kettinkiä

Ullan Dude & Dudette-sukat kiehtoivat ensinäkemältä, vaikka ristinkin ne samantien Kettinki-sukiksi. Palmikko on mielenkiintoinen ja näyttää todellakin kettingiltä, kuvat eivät tee oikeutta mallille.

Neuloin nämä sukat ohjeen mukaan! Yleensä en ikinä onnistu, vaan aina säädän jotain kohtaa. Ihan pikkasen tosin tässäkin oikaisin, tein kantalappua 40 kerrosta 44 sijaan. Tiesin, että tarvitsen pari ylimääräistä nostettua sivusilmukkaa ja näin ei tarvinnut kaventaa ylimääräisiä pois. Mutta lasken nämä silti ohjeen mukaan tehdyiksi.

Hauskaa mallissa oli myös se, että sivusilmukoilla neulottiin ribbiä ulkosyrjään, sisäsyrjään nurjaa. Useinhan sukkamalleissa mennään sileällä neulepinnalla tuossa kohtaa.

Lanka on Nallea, jonka kesällä värjäsin lupiineilla. Lankaa oli siis tasan 100g ja onneksi punnitsin välissä. alkoi iskeä paniikki ettei lanka riitä. Tavallisesti kun käytän vähemmän silmukoita ja nyt tein 66 silmukalla ja 2.5mm puikoilla. Onneksi punnitsin välillä ja kiireesti aloin tekemään toista sukkaa samaan vaiheeseen. Loppujen lopuksi lankaa jäin n. 40cm kummastakin sukasta silmukoinnin jälkeen. Sopivat tuli!

Viime aikoina olen myös viipynyt helmien äärellä. Tässä pari silmukkamerkkiä, joista tuli aika kivat, vaikka periaatteessa en suuremmin välitä sinisen ja punaisen yhdistelmästä. Esittelen koruja sitten myöhemmin, miten voi ihminen koukkuuntua tuohonkin puuhaan!

Puolukka-kauluri (ja ne napit!)

Tilasin Kipakoiden neulekalenterin aika pitkälti juuri tämän kauluriohjeen vuoksi. Ihastuin siihen heti. Mielessä oli myös, että tähän käytän aikaa sitten ostetut Novitan Luxus Cloudit. Niitä tosin oli vain kaksi kerää ja laskeskelin ettei se riitä. Satuin löytämään niitä (mikä parasta tarjouksesta) loppukesällä ja ostin kaksi lisää.

Lankaa meni 107 grammaa. Eli eihän ne kaksi olisi riittäneet, mutta nyt on miltei kaksi kerää taas käyttämättä. Mitähän niistä tekisi?

Alkuperäisen ohjeen lanka oli myös selvästi paksumpaa, joten lisäsin 3 nurjaa silmukkaa tasaisesti palmikoiden väliin. Olisin voinut lisätä toiset kolme näin jälkeenpäin ajatellen. Eikä malli olisi sittenkään minusta kärsinyt, vaikka palmikot ovatkin nyt harvemmassa.

Univelkaisen kotiäidin aivoille malli oli kohtalaisen haastava. Kaavion toistuvat osat ovat erikorkuisia, lisäksi tämä toteutettiin lisätyillä kerroksilla. Niinpä totesin parhaaksi ottaa kaaviosta kopioita ja leikkaa-teippaa menetelmällä liikuttelin kaavioita edes takaisin, että pysyin kärryillä. Lopussa aloin osata jo kaaviot melkein ulkoa ja neule eteni paremmin. Oma lisähaasteensa oli vielä sekin, että minulla oli lankoja kahta värjäyserää, joten päädyin neulomaan kahdelta kerältä vuorotellen.


Ai niin, kiitos ja anteeksi nappipostausten äänestäjille. Perustelunne menivät hukkaan. Oli niistä tosin se hyöty, että kun en osannut päättää, kurkottelin esiin lankalaatikon, jonka pohjalta kaivatut napit löytyivät. Löytyi myös pussillinen nappeja, joiden olemassaolon olin jo unohtanut.
Mutta näistä minä tykkään ihan hurjasti! Saa painaa disagree. ;)

Sivupalkkiin ilmestyi myös Sukkasato-nappi. Ei pitänyt osallistua, jotenkin siinä vain kävi niin. Mutta jos yhdet sukat edes ehtisi neulomaan, hyväntekeväisyyskohdekin kun on jo tiedossa.

Kalakukkovaihto

Kuopion seudun neulojien Ravelry-ryhmässä pidettiin yhden paketin vaihto ja maanantaina oli sitten vaihtotapaaminen TiiQ:n luona. Paikalla oli miltei kaikki vaihtajat ja pari muutakin neulojaa.

Paketit kiikutettiin mysteerisäkkiin ja (erityisesti eräiden!) malttamaton odotus palkittiin kahvittelun jälkeen.Minusta kaikki paketit olivat ihania ja kuten joku mainitsikin, aivan saajansa näköisiä. Tuntui, että oikeasti oli luettu kaavake tarkkaan ja mietitty mikä toista kiinnostaa. Tietysti moni tunsi parinsa jo neuletapaamisista ja se varmaan helpotti miettimistä.

Minä sain ihanan paketin! Inca baby alpakkaa ja teeteen Pallasta, molemmat minulle tuntemattomia, mutta uskonpa tykkääväni kummastakin. Paketista löytyi myös puuhelmiä, jotka oli just sen näköisiä että olisin voinut ostaa tuollaisen pussin itsekin. Suorastaan hämmästyttävän hyvä löytö! Paketissa oli myös tummaa suklaata, joka kuvanottohetkellä oli vielä jääkaapissa, mutta jostain kumman syystä sitä ei enää sieltä löydy... (puolet tosin oli mies rosvonnut, kun en erikseen älynnyt kieltää, mur!) Ihana parini oli myös ommellut minulle käsityöpussukan! Huomasin just, että pussista olisi pitänyt ottaa parempikin kuva, mutta ehkä tuosta saa selvän. Kaunista kukkakangasta ja pitsiä nauhakujassa. Kiitos kovasti Emma!

Minun parini oli vaihdon emo Mimmi75. Tässä oli pientä haastetta, kun ei voinut yhtään vihjailla mitään keskusteluissa. Ilmoittautumislomakkeessa kerroin emolle menevässä osiossa, että minulla olisi joutilaana lankavarastossa violettia ohutta sukkalankaa, jos sellainen sattuu vaihtopariksi. Pakettiin kasasin Mimmille siis Zauberballin Mustaviinimarja-pallukan, vaikka lanka muissa väreissä oli jo tuttu.

Mimmi tykkää koirista ja hänellä on beagle. Hän ei ole vielä ehtinyt tekemään itselleen tiskirättejä, joten tekaisin That Old Beaglen. Muuten mukava malli, mutta kaavio olisi ollut ihan kiva. k1,p1,k7,p23 jne. Piti vaan luottaa sokeasti ohjeeseen ja kyllä siitä Ressu tuli ihan ilman purkamista. Lanka Novitan Bambua ja puikot 3,5mm.
Aiemmat Bamburätit olen neulonut 3mm puikoilla ja useat 60 asteen pesut ovat tiivistäneet pintaa liikaa. Jospa nyt ei kävisi niin.

Lisäksi laitoin valmiita silmukkamerkkejä ja pienen setin tarvikkeita, joista voi aloittaa merkkien tekemisen itsekin. Kuvasta puuttuu vielä pikkupussi puunappeja, Mimmillä oli suunnitelmissa aloittaa joskus villatakin tms. teko. Laitoin mukaan myös valmiiksi leikattuja kuvioita korttiaskarteluja varten. Koko paketti lähti Royal Caninin koira/kissa-aiheisessa kassissa.
Pakko tunnustaa, että tähän pakettiin en ostanut mitään vaan kaikki löytyi omista varastoista, jotenkin kaikki tarpeet tuntuivat ihan itsestään. Toivottavasti oli silti tykätty, koitin lukea lomaketta tarkasti.

KYH 26.

Kaikki KYHit on nyt tehty. Viimeisimmän jaksoin silittää + pingottaa eilen. Puuvillakin ihmeesti kesyyntyy kun kostuttaa kunnolla ja tylysti painelee raudalla. Villahuiveja en ihan näin ronskisti sentään käsittele!

Taas ollaan samaa sarjaa tyttösen kanssa, hänelle tein aiemmin Roosa-huivin. Onneksi nuo helteet näkyy jatkuvan, että tätäkin ehtii käyttämään. (Onneksi ja onneksi, mulle piisaisi kyllä vähempikin lämpötilalukema!)
Pitsimalli löytyy ainakin Martha Watermannin kirjasta Traditional Knitted Lace Shawls. Pitsin nimi on Willow (eli Paju) ja jos tekisin tästä ohjeen, ei ainakaan tuolla nimellä kannattaisi huivia paiskata. Pelkästään Ravelrystä löytyy pari sivua erilaisia Willoweja tai niiden johdannaisia. Ei silti, ei tästä ohjetta tule. Vähän mörvelön vikaa nimittäin mallissa, mutta pysyyhän tuo päässä sentään.
Pitkästä aikaa kaivoin helmiäkin esille. Isoimmat lapset kun oli mummolassa eikä näpertämässä kaverina helmirasioita. Ihan perussetti kauniin lamppuhelmen ympärille. Laitoin korupiikin ensiksi tämmöiseen korvakorutappiin, mutta on niin painavat helmet että toimii paremmin avokoukkujen kanssa. Tämmöiselle hömelölle olisi ollut parempi laittaa lukittavat koukut, mutta niitä ei nyt ollut.

Tyttären Mustikka-bolero

Kasvivärjäysraporttien sijaan jotain valmistakin (olis mulla kyllä värjäysraporttiakin kunhan kerkeän blogata). Helteillä neulominen ei ole oikein sujunut, mutta sinnittelin loppuun pikkuneidin boleron.


Tämä on siis samanlainen kuin aiemmin tekemäni ja tämänkin neuloin yhtenä kappaleena. Lanka oli My World San Remoa, jota ei löytynyt Ravelrystäkään. Ostin langan Ruotsin reissulla paikallisesta sekatavarakaupasta. Puuvillaa 97% ja täsä lähikuvassa ehkä erottuu kimalteleva metalli, jota loput 3% on.

Puikot 2,5mm ja silmukoita 77 hihoissa. Tätä sovitin paljon tehdessä ja oli suloista huomata, miten tyttö oppi tarjoamaan kätensä sovitettavaksi aina kun otin neuleen käteen. Suunnittelin, että neulon niin isoksi, että menisi ensi kesänäkin. Taisin kuitenkin tehdä reunuksesta niin tiukan ettei onnistu. Ennen reunusta se mahtui meidän kolmivuotiaallekin. Puran, jos joskus jaksan. Mutta nyt laitan sen KYH-saldoon valmiina. Yksi työ siis enää jäljellä!

Huh hellettä!

Tällaisiana päivinä pitäisi vain katsella taivaalle.


Ja nauttia riippukeinusta. Mutta oikeastihan sitä ehtii hyvällä tuurilla ehkä 5 minuuttia lötkötellä ennenkuin joku lapsista kaipaa äitiä milloin mihinkin.

Neulominenkaan ei oikein nappaa, mutta sain sentään pari aiemmin valmistunutta kukkaa kuvattua. Elämänlanka on oikeasti kaunis malli, mutta tästä tuli liian iso muuhun kuin koristeeksi. Voisi tietysti koittaa kakkosen puikkoja ja jotain tosi ohutta sukkalankaa.

Tuo valkoinen on akryylilankaa, voisi olla jotain Novitan vauvalankaa vuosien takaa. Lehti taas on Woolia. Tämä oli sijoitettu vaikeimpien mallien joukkoon, mutta vaikeinta tässä oli lehden loppuosa. En tiiä johtuuko se suomennuksesta, mutta loppukavennus oli aika epämääräisesti ilmaistu, mutta sovelsin sitten omasta päästä ja eiköhän se vältä noinkin.

Päivänkakkara oli taas jommankumman lapsen toive ja nopea ja aivoton projekti se olikin. Sopi hyvin viimeiseksi KYHäelmäksi.
Nyt on kesken tyttären bolero ja itselle se huivi.

Mustikka-bolero

Ihastuin Mustikka-boleroon heti, kun näin sen Johkun blogissa.

Neuloin ohjeesta poiketen yhtenä kappaleena, koska jätän silmukoinnin väliin jos vain suinkin mahdollista. Onnistui oikein hyvin näin.
Reunus pullottaa vähänaja sitä saa asetella, mutta muuten tuo istuu mukavasti ja on miellyttävä päällä.

Kuvat otti muuten esikoinen, joka sanoi aamulla: "Äiti kiva kun teit letin, niin näytät nätiltä"


Hihojen palmikko on minusta hurjan kaunis ja tyttömäisyyttä lisää satiininauha.

malli: Mustikka-bolero (pdf)
lanka: Novita Tennessee
kulutus: 292g
puikot: 3mm
muuta: jätin hihoissa yhden kavennuksen tekemättä eli työssä on 8 silmukkaa enemmän kuin alkuperäisessä S-koon ohjeessa.
Lankaakin meni selvästi enemmän (ohjeessa 200g), selkäosa on jonkin verran pitempi.

KYH-tilanne taas alla (ja nyt on jo kiire selvittelemään 3- ja 5-vuotiaiden tappelua!)

1. Salkoruusu valmis
2. Tulppaani valmis
3. Kalla valmis
4. Roosa-huivi valmis
5. Petunia valmis
6. Suuri lehti valmis
7. Mustikka- bolero valmis
8. Karpaattienkello valmis
9. Purosta Petunia valmis
10. Tiuhtis- villikset valmis
11. Auringonkukka valmis
12. Elämänlanka valmis
13. Tiskirätti Oliviasta valmis
14. Raidallinen Barbien mekko valmis
15. Bling bling mekko Barbielle valmis
16. Oranssi mekko Barbielle valmis
17. helmineule tiskirätti valmis
18. sinivaleunikko valmis
19. apilan lehti valmis
20. jouluruusu valmis
21. leinikki valmis
22. Mini-Mustikka bolero aloitettu
23. pieni lehti valmis
24. spiraaliruusu valmis
25. Huivi puuvillalangasta aloitettu
26. päivänkakkara päättely puuttuu