Garmisch

Ravelryn kautta löysin tämän ihanan ohjeen palmikkopipolle. Garmisch (pdf) miellytti heti silmää. Langaksi valikoitui Puro, varsinkin kun olin nähnyt Ravelryssä miltä Knittituden neuloma Side Cable Hat (rav link) näytti Purosta neulottuna.
Tiheys ei ihan täsmännyt, joten neuloin tämän nelosen puikoilla S/M koossa, saaden L-kokoisen pipon. Jätin myös 4 kerrosta neulomatta, koska pipo on aika korkea muutenkin. Tykkään piposta, mutta en ole ihan varma tykkäänkö Purosta. Väri on Ruska, josta otin välistä tumman violetin pois. Ihan tuonne pipon yläosaan sitä tuli vähän.

Puro on kerällä hirmuisen pehmeää, mutta neuloessa melko höttöistä ja karvoittuu äkkiä. Päässä tämä ei tunnu ollenkaan niin pehmeältä, ei varsinaisesti kutita, mutta ole kaikkein miellyttävimmän tuntuinen. En voisi kyllä neuloa Purosta paitaa, saati huivia. Esikoinen ilmoitti heti, että pipo kutittaa. Esikkoa tosin kutittaa merinoWoolkin, joten hänelle täytyy miettiä näköjään lankoja tarkemmin kuin muille perheenjäsenille.



Tätä palmikkokuviota kyllä rakastan ja luulenpa, että teen toisenkin pipon tällä mallilla yksivärisestä langasta, jotta kuvio pääsee oikeuksiinsa.

Niin se Sukkasato, toiset ovat jo tehneet valmiita sukkiakin. Minulla seisoo vieläkin molemmat kolmosen sukkapuikot toisessa työssä, täytyis kai skarpata...

Pussukka

Sari kyseli kommenteissa, onko blogikoira T päässyt pupujahtiin. Metsästyskausihan ei pupujen osalta vielä ole alkanut, mutta koirat sai päästää irti harjoittelemaan 20.8. lähtien. Heti ensimmäisenä aamuna laitettiin tutkapanta kaulaan ja ovesta ulos, riemullisia päiviä tytöllä on ollut siitä lähtien. Taukopäiviäkin on pidetty sään ja muutenkin tilanteen mukaan. Yhtenä aamuna säikähdin, että nytkö se jäi auton alle, kun ovesta ulos päästettyäni alkoi kuulua armoton huuto. Sitten huomasin, että koira ampuu metsää kohti täyttä vauhtia. Koiraa pilkkanaan pitäneet jänikset kun ovat löntystelleet pihapiirissä kesällä ja vielä nyt syksylläkin aamuisin ja iltaisin. Nyt sai ainakin yksi sitten lähdöt!


Tämmöisiä tosi toimessa olevia kuvia saadaan kuitenkin vielä odotella.



Kaivelin saumurin esille pari päivää sitten ja surautin tämän huikean tuotoksen, joka on ollut varmaan kaksi kuukautta suunnitelmissa, muttei muka ole saanut aikaiseksi.



Tähän pussukkaan siis laitetaan mikron kautta käyneet lämpöpakkaukset ja sitten lämmittämään selkää tai muita kipeitä paikkoja. Näin vierekkäin laitettuna osuvat juuri sopivasti lapojen väliin, missä ainakin minulla eniten jumittaa.

Puro

Eilen olin neule- ja käsityötapaamisessa TiiQ:n luona. Meitä oli mukana Tikrunmami, MinnaN ja HenNis. Lisäksi ainakin neljä blogitonta, jos nyt laskin oikein. :)

Olipa hauskaa nähdä muitakin käsitöihin hurahtaneita ja omakin pää siinä kummasti virkistyi, vaikkakin kolme riiviötä oli mukana tapaamisessa (mies tietysti iltavuorossa silloin).
Väsyneitten lasten kanssa kun kurvaa sitten illalla vielä syömään ja ruokaostoksille markettiin, ei voi estää muutaman lankakerän hyppäämistä mukaan. Varsinkin kun Prisman hylly oli viimein järjestelty ja kuvassa etualalla olevaa Ruskaa ja taustalla olevaa Kanervikkoa löytyi helposti.


Tätä kirjoittaessa kuopus väänsi haisevat vastalauseensa, keskimmäinen tuli sisälle vaihtamaan vesileikeissä kastuneen paidan ja esikoinen seurasi perässä tahtoen taas kysyä miljoona kysymystä. Mutta mitäpä muuta sitä osaisi odottaakaan kolmen alle viisivuotiaan kanssa. :)



Viime viikolla blogikoira V täytti vuosia. Kultainen harmaanaama on nyt 8-vuotias!

Tossut ja huivi

Kiitos myötätuntokommenteista. Tällaistahan se elo lapsiperheessä on, joskus vaan vähän liikaa kaikkea yhtä aikaa. Ehtiihän sitä sitten nukkua kun lapset lentää pesästä, vai miten se oli?

Ystävä sattui ilmaisemaan toiveensa kantoliinailuun sopivista huovutetuista tossuista ja niinpä tein yllätykseksi nämä tossukat. Varsi on Nallea varastoista (hassua miten tämä sävy näyttää aina kuvissa ihan erilaiselta, sinisemmältä) ja teräosa virolaista hahtuvaa. Ohje omasta päästä, olivat aika hurjan näköiset huovuttamattomina, mutta huopuivat aika mukavasti suunnilleen sellaisiksi kuin aattelinkin.

Koekäyttäjänä kuopus, joka on jo muuten kaksi kuukautta iältään.

*rumpujen pärinää* Pitkällinen inhokkiprojekti on valmis. Miehen täti pyysi neulomaan ostamastaan tikapuulangasta jonkinlaisen huivin, kun omat kädet eivät siihen enää pystyneetkään. Tein Minttumaari-tyylisesti levenevän niskasta aloitetun huivin, johon vaan sovitin yksinkertaisen "langankierto, kavennus"- mallin. Muuten hyvä, mutta kun tuota lankaa ei voi pingottaa, huivin muoto ei pysy tarpeeksi leveänä.

Hapsut tein painoksi, että neulos vähän avautuisi, mutta se ei auttanut tuohon leveysongelmaan. Vaan olkoon, en jaksa kyllä purkaakaan, jospa tuolle käyttöä silti olisi.

Sukkasatoon päätin lähteä mukaan, joskin enpä tiiä miten ahkerasti ehdin sukkia tekemään.

Mr. Murphy: äiti on jo (vähän) tarpeeksi väsynyt

Otetaan 2kk ikäinen vauva sekä 2- ja 4-vuotiaat lapset. Matkustetaan mummolaan yökylään. Herätään yhden kerran lohduttamaan nelivuotiasta painajaisesta. Herätään samasta syystä kaksivuotiaan kohdalla. Samaa kaksivuotiasta käytetään tunnin päästä vessassa. Kaikilla heräyskerroilla syötetään myös vauvaa, joka herää isoveljien touhuihin. Lisäksi syötetään vauvaa x+n kertaa yöllä ja kuunnellan tuhinaa ja potkimista. Vaihdetaan vaippa aamuyöllä. Aamulla herätessä huomataan, että 3 tuntia ollut vaippa on vuotanut kakat yöpuvusta, fleece-peitosta ja lakanasta läpi mummolan vuodesohvalle. Pohditaan olisivatko kakat pysyneet paremmin vai huonommin, jos olisi käytetty normaalia kestovaippaa.

Siivotaan aamupäivä epämääräisen näköisiä kakkoja vauvalta ja arvioidaan, että keskimmäisen lapsen tavoin myös tämä lapsi taitaa olla allerginen. Päätetään aloittaa ruokapäiväkirja pikaisesti. Suklaasta on jo aiempien havaintojen perusteella luovuttu.
Palataan kotiin kitisevien lasten kera. Illalla riemuitaan, kun vauva nukahtaa jo kymmeneltä keskimääräisen 11 sijaan.
Herätään yöllä koiran vinkumiseen (sitä ennen on syötetty vauvaa taas x kertaa). Huomataan, että vinkujalla ei ole hätää, vaan hätä on sillä toisella koiralla. Siivotaan alakerrasta 50 kiloisen koiran ripulikakkaa ovelta, kynnykseltä, seinältä, pediltä ja lattialta. Haetaan puhdas patja pediksi koirille. Palataan nukkumaan ja syötetään vauvaa taas kerran. Nukutaan pari tuntia ja syötetään siinä välissä taas vauvaa kunnes havahdutaan ripulikakan lemuun. Siivotaan jälleen samaisen koiran kakkaa lattialta ja mietitään samalla kyynelten kera, joko vanhan koiran olisi aika mennä, vai onko kyse normaalista ripulista peräpään pettämisen sijaan.
Syötetään vauvaa x kertaa ja huomataan aamulla, että vaippa on taas vuotanut. Todetaan ettei se kestovaippakaan ollut kertakäyttöistä paljon parempi. Pestään kakat ja siivotaan lattialle valunut pulautus. Huomataan, että vauva kakkaa paineella pitkin lavuaaria ja myös lattiaa. Siivotaan ne. Palataan sänkyyn ja saadaan hetki unta, kunnes esikoinen herää ja uusi aamu on koittanut.

Mr. Murphy, ensi yönä nukkuisin mielelläni hieman enemmän.

Kesäkatsaus

Tilasin muutaman sukkakirjan Bookdepositorylta, kun sain 10% alennusmainoksen sähköpostiini. Vasta tilauksen jälkeen luin Ravelrystä luottokorttiongelmista, mutta onneksi BD:lla oli tallessa vain vanhan Visani tiedot ja tämän uusimman tilauksen tein Paypalin kautta. Palvelu pelasi kohdallani moitteetta ja sain nämä mielenkiintoiset kirjat. Sukkakirjan teoriaosuus on mielenkiintoisempi kuin itse sukat, mutta ehkäpä jokunen malli tulee näistäkin neulottua. Palmikkokirja ei ihan vastannut odotuksiani, mutta ehkäpä sillekin löytyy käyttöä.


Kesäkuussa neuloin perussukat Nallesta, jota jälleen kerran sorruin ostamaan alennusmyynneistä. 3-vuotias saaja oli kuitenkin kuulemma ollut sukista iloinen, joten langasta töröttävät karvat (ihan kuin muovikuitua) eivät haitanneet muuta kuin neulojaa itseään.


Kesälampaat Herukka ja Karpalo lähtivät heinäkuussa kotilaitumelle katsomaan josko ruoho on todella vihreämpää aidan toisella puolella... Meidän aitausta kun ei enää kunnioitettu. Omenapuu, sipulit ja herukkapensaat kiittävät. (Johanna, älä huoli, lampaat on lampaita ja tuottivat kyllä iloakin tälle perheelle! :) )

Loppukuusta ajelimme Espoota kohti. Apinalauma majoittui StayAt-hotellissa pilkkahintaan 55 neliön saunallisessa huoneistossa. Aamupalasta miinusta, mutta muuten oikein hyvä hotelli, varsinkin jos on tarvetta ruuanlaitolle (allerginen keskimmäinen) ja pyykinpesulle (reissussa vain osittain kestoillut kuopus), kuten meillä.


Ensisijaisesti reissun tavoitteena oli tavata ystäviä ja sukua, mutta ehdimme myös turisteiksi yhtenä päivänä. Sea Life koluttiin läpi, joskin lasten kärsivällisyys oli hieman koetuksella loppupätkällä.

Salamalla kuvaaminen oli kielletty (mikä toki on hyvä asia kaloille), joten edes jollain tasolla onnistuneita kuvia on vain muutama.


Kierroksen päätteeksi piipahdettiin Lintsin puolella Panoraamassa ja houkuteltiin aranpuoleiset lapset Pallokaruselliin. Äiti oli vakaasti sitä mieltä, että tuo on lapsista kiva. Pojilla olikin kivaa - äiti sen sijaan viritteli kasvoille kestohymyn ja koitti olla oksentamatta. Ei taida tarvita haaveillakaan enää vuoristoradasta tai mustekalasta, kun alle metrisille sallittu laite tekee noin pahan olon! *nolo*

Jos jaksoit skrollata tänne asti, tunnustan, että kävin myös lankakaupassa. Nappasin pienimmän perheenjäsenen vaunuissa mukaan ja käytiin tyttöjen kesken Lankamaailma Nordiassa. En ollut äärettömän vaikuttunut paikasta, mutta toki tuo marketit voittaa ja valikoima on hyvinkin laaja. Ja kas vain, 1,5 kg lankaa hyppäsi koriin tuosta vaan. Keskellä vielä kaupanpäällinen. Takana näkyvästä petroolinvärisestä Naganosta kavereineen toivoakseni syntyy MacPalmikkoneule jonain päivänä ja muista pääosin sukkia. Viking Froygarnin vyötevirheellisistä konepesua kestämättömästä langasta tosin varmaan jotain huovuttelen, kunhan saan aikaiseksi tehdä koehuovutustilkun. Hjertegarn Blend bamboosta tyttöselle jotain mekkoa tms.


Jos ei kerrota kellekään ostin aiemmin kesällä Novitaa 1,1 kg. Minäkö tarjousten uhri?!

Neuleita!

Kiitos kaikille onnitteluista! Vastasyntyneet on kyllä ihania ja kieltämättä kuten TiiQ kommentoi, on melkoisen mukavaa hömpötellä tyttöjen juttuja kahden pojan jälkeen. :)

Otsikkoon viitaten: ihmeellistä, mutta totta, kahden kuukauden tauon jälkeen blogissa nähdään valmistuneita neuleita - tosin pieniä sellaisia.


Ravelry-jonossani majaili pitkään Junasukkinakin tunnettu Vauvan sukkien ohje. Mikäpä parempi kohde, kuin oma lapsi, testata ohjetta. Sairaalassa saadut Martta-sukatkin ovat pienelle vielä hieman isot. Lankaa kului huikeat 25g. Tein vähemmällä silmukka- ja kerrosmäärillä, mutta puikot olivat 3mm.


Koska sukat tuntuvat pysyvän hyvin jalassa, tein myös samaan sarjaan lapaset. Sittenhän tämä sää tietysti lämpeni, vaan kai ne silti tarpeeseen tulevat, vaikka ovatkin tosi pikkuruiset. Langankulutus 14g.


Tässä vielä setti paremmin näkyvillä.

090609

Tällainen tyttö saatiin eilen mukaan kotiin. (3920g, 52 cm)
(Mietin pitäisikö tekstin tunnisteeksi laittaa "valmiit 2009"...)

Kesä!

Kesä on taas tullut! Sunnuntaina meille saapuivat nämä kaksi päkättäjää. Musta Herukka on viime vuotinen tuttavuus ja nyt sillä on seuranaan Karpalo, pääsiäisenä synnyttämänsä karitsa.
Lähipäivät ovat olleet muutenkin lammaskeskeisiä, sillä täällä on syöty lampaan lihaa ja tänään pesin vihdoin Herukan viime syksynä kerityt villat.

Etupihalla muksut leikkivät innolla riippumatossa. Toinenkin on kyydissä, vaikka yhden pää vaan kurkistaa. Doggirouvankin piti tunkea kuvaan ihan väkisin.

Vauvaa ei vielä kuulu, mutta ehdinpäs viimeistelemään imetystyynyn. Aika kesäiset kankaat, mutta parempaakaan ei ollut tarjolla kangaskaupassa ja eniten aikaa imetykseen menee varmaan tässä kesällä.

Vanhasta pyyhkeestä tein noin M-kokoisen näpsyllä kiinnitettävän Mummut-vaipan ja tulipa harjoiteltua samalla saumurin lankojen vaihtoa kun sattui noin lähelle lankojen väri, ettei voinut olla hyödyntämättä. Tämä onkin eka röyhelöllinen vaippa mitä olen tehnyt, saumurista on tosiaan iloa.

Vauva vaan siis puuttuu: nyt olisi kaikki tai ainakin melkein kaikki valmiina. Hyviä vinkkejä synnytyksen käynnistymiseen perinteisten Ässien lisäksi kaivataan!

Käy muumilaaksoon

Saumurin myötä iskenyt ompelukärpänen höystettynä loppuraskauden pesänrakennusvietillä tuottaa tulosta. Ikäänkuin maailma loppuisi vauvan syntymään, mutta silti tuntuu siltä, että nyt heti kaikki ompelut valmiiksi...

Vaikka lapsille tahtoo kertyä pehmoelukoita liikaakin, oli pakko väsätä pojille Muumipeikko. Kaavan sain erään palstan kautta, mutta sitä ei valitettavasti voi jakaa enää eteenpäin. Muumi on tehty velourista ja täytetty pikkuosien osalta vanulla, vartalo on täytetty styroxrakeella. Takamukseenkin piti survoa vanua, että pääsi ompelemaan täyttöaukon ilman ihanan sähköisenä leijailevia pallukoita. Tämän työn kohdalla voisi sanoa, että apulaisista (4 - ja 2 -vuotiaat) huolimatta työstä tuli ihan hyvä eikä 52 litran pussi rakeita levinnyt ympäriinsä. Ainakaan vielä!


Muumipeikko muuntuu kätevästi Mammaksi esiliinan avulla. Käsilaukkua en ole ommellut, saa nähdä viitsinkö. Hatun ompelulla saisi helposti Papankin tehtyä, mutta sitä ideaa pitää vielä kypsytellä. Alunperin ajattelin tehdä kaksi muumia, mutta ei kiitos ihan heti toista näpertelyä perään.

Essun jämästä tekaisin vielä pussukan ompelukoneen puolille ja paininjaloille yms. pikkukrääsälle, joka on ajelehtinyt aiemmin käsityökorin pohjalla. Tästä ideasta kiitos esikoiselle, joka saumurin valmispussukan nähdessään oli sitä mieltä, että ompelukone tarvitsee omansa.

Onnea on...

... ensimmäinen Pul-vaippa, jonka olen ommellut itse. (Nb-koon Nalle Nöttönen, ohjeet saa pyytämällä kv-infosta. Vaikka kuvasta ei tajuakaan, niin vaippa on todella pieni!)

... ystävä, joka lainaa neppipressiä ja tarjoaa vielä nepitkin
... ystävä, joka lähettää pul-tilkkuja postissa
... ystävä, joka kaivelee varastoistaan fleeceä sisäkankaaksi
... anoppi, joka lainaa saumuria

... ja mies, joka lähettää sähköpostiin kirpparilinkin saumurista.

Saumurikaupat syntyivät nopeasti, koska yhdellä palstalla oli tätä Bernette 334D mallia kehuttu ja kaikki yllyttivät maksamaan pyyntöhinnan. Kaupanpäällisetkin oli sen verran huikeat etten ilennyt edes tinkiä. Lankarullia vai -puolia, vai mitä nuo saumurilangat on, on 42 + nuo 4, jotka oli koneessa valmiina.
Ensimmäinen työ, jonka tuolla oli ompelin oli - yllätys, yllätys- paikat 2,5 v:n kotihousujen polviin.

Tässä blogissa ei ole pitkilleen nähty neuletöitä. Syynä on tuo valtava kumpare, joka tässä pian 9kk aikana on kasvanut. Selkä menee jumiin neulomisesta, varsinkin kun puikoilla on tikapuulangasta 7 mm puikoilla neulottava huivi. Jumitus kostautuu sitten yöllä ja joskus päivälläkin käsien puutumisena.

Isoveljet odottelevat vauvan syntymää jo kovasti, esikoinen suorastaan hermostui, kun äiti ei näytä kalenterista päivämäärää, jolloin vauva syntyy. Omakin olo alkaa pian olla vatsaan kyllästynyt, mutta tässä kuussa vauvan ei tarvitsisi syntyä vielä, että ehtisi saada kaikki hommat hoidettua ja lapsenvahtitilannekin parantuisi oleellisesti.

Lisää ompeluksia

Olikohan tässä jotain uutta edelliseen postaukseen. Sama kangas, sama laukku. No, koko on eri eli tämä on edellistä suurempi ja alkuperäisen kaavan pienennys 88% (itselle muistiin tämäkin tieto). Kehuskelin edellisellä kerralla, että kangas riittää toiseenkin. Vaan yllättävän paljon tähän meni kangasta. Yksi neljästä olkahihnan osasta piti tehdä palasina ja toinen ei niin kauniisti langansuuntaan. Onneksi ei huomaa käytössä mitenkään.
Lisäksi ompelin tuon laukun alavaraan vetoketjun. Ei mitenkään kaunis eikä täydellinen käytettävyytensäkään puolesta, mutta en voinut vastustaa kiusausta käyttää juuri passelin mittaisen vetoketjun. Lyhensin näet miehelle verkkarit ja ratkoin lahkeista vetoketjut irti. Harvoin on näin hyvä tuuri mitoituksen kanssa!

Tässä vielä kokovertailua siihen edelliseen laukkuun. Vaikka ero ei ole suuri, niin tämä hitusen suurempi toimii kyläilylaukkunakin: omien pakollisten lisäksi siihen mahtuu allergisen kakkosemme omat ruuat sekä varavaatekerta. Kuvissa muuten näkyy pilkahdus blogidoggia, se kun rakastaa oleilla patiollamme aurinkoisina päivinä.

Esikoisen pallopipo alkoi käydä pieneksi ja siirtyi pikkuveljelle. Tein sitten toisen, mutta tästä tuli hieman liian iso. En viitsi purkaa, kun kerran sitä pystyy käyttämään ja kasvaahan tuon pää vielä.

Lainasaumuri

Anoppi lainasi ystävällisesti saumuriaan minulle ja saldona on monenmoista ompelusta. Hämmästyttävää miten kerrankin iso osa noista on jopa onnistunut (paitsi jos kurkkii tikkauksia liian tarkkaan...) Oliskohan sillä merkitystä, että olen kerrankin piirtänyt kaavat kankaille ja käyttänyt rutkasti enemmän nuppineuloja? Harsimaan en sentään ryhtynyt!

Viime syksynä ompelin vuorellisen olkalaukun ja nyt Eurokankaassa sattui olemaan edullisesti kesäkassikankaita, niin tein selvästi pienemmän laukun ja tällä kertaa ilman vuoritusta. Pienensin kaavaa 75% tulostimen avulla, mutta olis tietysti voinut ajatella, että olkahihnat (ja tuo alavara (?) vai mikä sen nimi lienee) ei välttämättä tarvii pienenetyä yhtä paljon. No, joka tapauksessa tuo toimii oikein mainiosti pikkulaukkuna, silloin kun tarvii suunnilleen vain rahat ja kännykän mukaan.
Huikeat 3 euroa maksanut kangas ei ole vielä loppu, joten ehkäpä teen vielä toisen hieman isompana ja sisätaskun kera.

Ottobren sivuilla olevasta lohikäärmelakista (pdf) otin kaavat kun esikoinen valitteli kypärmyssynsä pienuutta. Päänympärys hänellä on 52 cm, mutta suurensin kaavaa käsin piirtämällä 2 kokoa. Hämmästyttävää kyllä, suurennus onnistui ja osat täsmäsivät. Ehkä tässä pikkuhiljaa alkaa jotain oppiakin.
Laitoin resoriksi vuosi sitten ompelemieni pallohousujen resorin. Housujen kohtalo kun oli päätyä uudelleen kankaiksi tuon nykyisen kuopuksen kuluttaessa polvet puhki ajaessaan kilpaa sisällä koneillaan. Esikoisen mielestä nimittäin kypärähattu ei saa kiristää päänympäryksestä, kaipa se alkaa olla jo iso poika, 4-vuotias kun on jo. Resori ei ainakaan kiristä, ei tarvinnut yhtään venytellä ommellessa.

En jaksa näpsiä kuvia noista muista ompeluista, mutta laitanpahan itselle muistiin listalle mitä viikon aikana on syntynyt.

6 kestosidettä
2 paria liivinsuojia
verkkareiden viimeistely (Ufona laatikossa vähintään 6 vuotta...)
kypärämyssy
olkalaukku
2 muumityynyliinaa (valmisverhoista jääneet kaistaleet hyödynnetty)
3 lyhennetyt lahkeet
neliöliinan unituki
polvipaikkoja housuihin lapsille, ikuisuusprojekti!

Muoksis. Jäi näköjään ajatus kesken yhdessä lauseessa.

Vielä kerran norjalaismyssy

Edellisissä postauksissa mainitsin, että sössin pienemmän norjalaismyssyn kavennukset. Myssy makasi jäähyllä käsityökorissa, vaikka olin jo päätellyt sen ja kiinnittänyt nauhat. Sisu ei antanut perään jättää rumaa myssyä omallekaan lapselle, joten purkaahan se piti.

Nyt on vauvaa odottamassa siistimpi versio. Mallinuken päänympärys osoittautui olevan 35 cm, joten ihan heti vastasyntyneelle tuo ei kyllä käy, mutta jospa jo syksymmällä. En jaksanut kostuttaa lankoja ennen uusintaneulomista, mutta ihmeen kivasti neule tasoittui kun kostutin sen valmiina.


Tehtiin TiiQ:n kanssa kauppoja ja jälkitoimituksena lähetin nämä silmukkamerkit (ja vähän merkkien tekomateriaalikin, jotta saan tartutettua helmihulluuden sinnekin...) Kiitos vielä edullisista ostoksista!

Tikrun mamin blogista löysin jo hyvä tovi sitten idean enkeleistä ja käytin sitä suruttomasti. Korvikset lähti esikoisen kummille. Oikealla olevat sitruunasilmukkamerkit kärsivät tilaajan huolimattomuudesta, noissa kun ei ollutkaan reikä pituussuunnassa vaan poikkisuunnassa. Rumasti taivuteltu, vaikkei se kuvasta niin erotukaan, mutta jaksaisikohan sitä miettiä jonkun uuden viritelmän.

Lisää tiskirättejä

Edellisen postauksen vauvahattu matkasi Pikkuvirralle(, jossa muuten viime kesällä hoidossamme ollut Herukka- lammas, on eilen saanut suloisen karitsan). Tein hattuun pupukuvion, kuva hatusta hurmaavan käyttäjänsä päässä löytyy täältä.

Muutama tiskirätti ts. luuttu on taas valmistunut. Kiinalaiset aallot, joka näyttää olevan hyvä malli kastuessaan löystyvälle vanhalle puuvillalangalle, vaikkei näytä miltään erikoiselta kuvassa.

"Vaakatilkkumallinen" ainaoikeaa oleva luuttu. Tämä on ehkä huonoin tähän mennessä testatuista hankaamisominaisuuksiltaan, varsinkin jos lanka tosiaan venähtää helposti. Kumpaankin kului lankaa kolmisenkymmentä grammaa 2,5 mm puikoilla neulottuna.

Blogiperheen lapsilla on muutoksen aika. Päiväkoti loppui perjantaina ja sen kunniaksi tietysti kuopus onnistui hankkimaan kunnon räkätaudin juuri edellisenä yönä. Läksiäisissä kuitenkin käytiin (kiitos vaan hoitotädeille vielä tätäkin kautta ;) ) ja nyt näyttäisi että esikoinen saa saman taudin. Kaksi unetonta yötä siis takana ja lisää seurannee. *huokaus* Onneksi töissä tarvitsee olla enää pääsiäiseen asti!

Lintulaudalla piipahtelee taas kevään kunniaksi oravia, tämä kaveri saapui paikalle pähkinöiden houkuttamana.