Ruusunen

Viime kesänä ostin Hjertegarnin Blend Bamboota ja mielessä siinteli neuletakki tai muu asuste kuopukselle. Helteisessä kevätsäässä tekikin mieli mekkoa ja etsiskelin Ravelrystä ylhäältä alas neulottavaa mekkoa. Löysin Aleenan, josta napsin silmukkamäärät, mutta jätin palmikot pois, kun teki mieli söpöstellä pitsillä.
Tästä syntyi sitten mekko Ruususelle. Aleenassa ei ole kiinnitysmekanismia, mutta minä halusin sellaisen niskaan. Laitoin sinne napin ja tuohon mekon kaulaosaan sain muotoiltua pienellä pitsillä avaruutta, mitä raglantyyppisessä ohjeessa ei muuten olisi ollut.

Isoveljet hääräsivät innolla kuvausapuna ja esikoinen nappasi pihalta voikukan ja laittoi sen korvalle. Pikku neidin poseerausinto vaan nousi ja kukkanen sai olla ihan rauhassa.

Neiti osasi heti myös leikkiä helmalla, ei ihan sivusta tosin kohottanut helmaa. Aika hyvä suoritus silti 11 kk iässä!

Huomaatteko kuvien määrästä, että äidin sydän pakahtuu ylpeydestä? Oli pakko jättää naamakuvatkin esille.

Tykkään tosin tuosta mekostakin ihan älyttömästi. Tein pääosin 80cm koossa ja leventelin omaan tahtiin helmassa. Puikot 3mm ja kulutus 140g. Helmaan tein päärmeen, kun ainaoikea reunus taittui ikävästi (tästäkin kiitos Ravelryn suomalaisten neulojien ryhmän).

Lanka on ihanan pehmeää, aivan täydellistä pienelle käyttäjälle. Ja jos nyt sattuisi venähtämään, se ei haittaitsi, kun käyttäjä kasvaa kovaa vauhtia.

Esikoinen ilmoitti, että päiväkerhon ohjaajille pitäisi olla lahjat. Mistä lie moisen keksinyt (liekö sieltä samasta aivojen osasta mistä keskimmäinen kertoi, että kerhotädit on käskeneet pyyhkiä räät hihaan, eikä sormiin...), mutta tottahan kivoille tädeille tehdään jotain. Tiskirätti sai kannatusta, kun kyselin mikä kelpaisi.

Tähden kanssa kävi vähän hassusti. Sain Miia-Rebekalta tuollaisen arpajaisvoittona ja eräänä yönä imetyksen lomassa mietin miten se on neulottu. Aamulla puikot kouraan ja kokeilemaan ja onnistuihan se hyvin lähelle.

Muutaman päivän päästä tutkin Ravelryä ja olishan tuolle ollut ohjekin helposti löydettävissä, ettei olisi tarvinnut mietiskellä. Starfish siis. Tosi helppo ja mukava malli!

Toiselle tädille pyörittelin sitten vaan nopeasti lyhennetyillä kerroksilla ympyrärätin. Pistin mukaan selitystekstin sille varalle, että heille ei ole neulotut rätit vielä tulleet tutuiksi.
Näihin upposi 41g Novitan vuosikerta puuvillaa, Alabamaa.

Kerro kerro kuvastin

Tänä aamuna sain pojilta nämä äitienpäivälahjat. Olivat askarrelleet näitä monta kertaa päiväkerhossa. Pientä salaisuuden paljastelua tahtoi olla ilmassa, mutta sain hyssyteltyä heidät hiljaisiksi ja niinpä yllätys paketista olikin iso.

"Kerro kerro kuvastin. Äiti olet rakkahin"

Vasemmalla esikon ja oikealla keskimmäisen tyylinäyte. Suttasin nuo nimet tuosta alta. Ihmeen taitavasti tuo kolmevuotiaskin on leikannut, vaikka apujakin ovat varmasti saaneet vaikeimmissa jutuissa.

"Peilien" sisältä paljastui kaksi kaunista korua. Jotain massaa, jonka olivat sitten maalanneet. Keskimmäinen tyylilleen uskollisena punaista ja esikoiselta vaaleanpunaista. Kuvasta erottuu huonosti, mutta koruissa on vielä pienet helmet vaijerissa tuossa reiän kohdalla ja nyöri sitten kiinnitetty vaijeriin. Ihanat, nämä tulee oikeasti käyttöön! Joskin kuopus tarraa koruihin tiukasti, että kotikäyttö jää vielä vähäiseksi.

Reippaat pikkumiehet antoivat myös miehen ostamat muumi-aiheiset lahjat, sillä mies lähti aikaisin aamuvuoroon. Hyvin osasivat lahjapiilon pitää salassa eilisillasta asti!

Hyvää äitienpäivää äideille ja mummoille!

Tiskirättejä taas vaihteeksi

Ensimmäinen rätti on jo maaliskuulta, mutta blogiplääh iski, joten päivitystä vasta nyt. Tämä on siis Double Diamond Circular Facecloth, joka lähti yhden forumin salaiseen vaihtoon. Tähän tein ohjeen mukaisesti 7 sakaraa, mutta vähän jäi kuprottamaan. Jospa se pesuissa oikenee. Seuraavalla kerralla tekisin kyllä 8 sakaraa. Muuten kiva malli. Painoa 34 grammaa ja puikot 3mm.

Tähän "lk 2oyht"- perusrättiin käytin loput 25g Allhemp6-langasta 3 millin puikoilla tämäkin. Tuli oikein kunnon hankausrätti, suht isokin, kun on tämmöistä venyvää neulosta. Lähteepähän puurotahrat pöydästä!


Pitkästä aikaa puikoilla on jotain isompaa, joten seuraava postaus voi tulla aika pitkän ajan päästä tällä neulomistahdilla, jollei sitten joku pikkutyö kiilaa väliin. Ompelukoneenkin kanssa on taisteltu välillä, joten siltäkin saralta myöhemmin jotain.

Loppuun vielä vuosisaldo, aattelin ruveta seuraamaan paljonko sitä lankaa kuluukaan. Tähän saakka siis 1239 grammaa.

Suopursu

Neuloin pienehkön huivin talvitakin kaveriksi, vaikka nämä kuvat nyt on keväisiä. Supursun ohjehan löytyy siis Kipakoitten kalenterista.

Sopivan simppeli, mutta kuitenkin kaunis peruspitsikerta. Huivin käyttöpuoli on neuleen nurja puoli, jossa nypyt erottuvat.

Tykkäsin myös kovasti reunuksesta.

Huiviin kului 86 grammaa ohutta sukkalankaa, Lanartus Fine Merino Socks, jonka sain ystävältä joululahjaksi. Pehmoista (mutta keräsi näppärästi kaikki vaaleat dogin karvat ja myös hiukset) ja ihanaa!
Käytin aluksi 3,5mm puikkoja, kun tähtäsin nimenomaan lämpöiseen huiviin. Vaihdoin kuitenkin ehkä neljänneksen jälkeen 4mm puikkoihin ja tuo nyppypinta aukesi paremmin. Tiiviimpi osa näkyy peittyvän kuvissa sopivasti hiusten alle, vaikkakin varmaan käytän tätä jatkossa kaulahuivin tapaan.
Kaikenkaikkiaan tosi kiva ohje, voisi ehkä neuloa joskus toisenkin. Saattaisi toimia myös ohuemmalla langalla hyvin.

Loppuun kuva-arvoitus: Kaikkensa antanut huivinneuloja vai 3-vuotias toipilas?
Huolestuneiden lukijoiden varalta, lapsosen asento korjattiin kuvan ottamisen jälkeen paremmaksi torkkuja varten.

Noviembre

Ravelryn haun avulla löysin ohjeen, jossa yhdistyi paksuhko lanka ja kaunis pintaneule. Plussana mallin joustavuus ja helppous. Noviembre siis. Tosin voiko väittää neuloneensa ohjeen mukaiset sukat, jos käyttää ohjeesta vain pintaneuleen ja silmukkamäärän? Nämä sukat on siis tehty varpaista aloittaen, kantapäänä Gusset Heel (Socks from toe up, mikä lie kantapään nimi suomeksi) ja varren ribbiäkin muokkasin mieluisemmaksi.

Lankana Gjestal Maija, 3mm puikot ja kulutus 80g.

Hassut tossut

Minäkin luin sen Ravelry-keskustelun, jossa puhuttiin Pocket Book Slippers-tossuista. Näyttivät niin hassuilta, että oli pakko kokeilla.

Uskottava se on, kyllä niistä tossut tuli. Lanka on Alafoss Lopia, joten piti pikkasen pienennellä ohjeen silmukkamääriä. Lisäysten jälkeen pohjassa on 32 silmukkaa. Grammoja 59. Lämpimäthän nuo on, mutta ainakin tällä langalla tosi liukkaat, vaikka meillä on tuvassa laattalattia. Laminaatilla milteinpä vaaralliset.

Tein miehelle huovutetun siksak-myssyn. Edellisen tein hirvimetsälle ja tämä on nyt sitten lumipuvun kaveriksi. Tai mikä se Erätukun myymä oksankuvilla varustettu puku nyt sitten onkaan. Ostin joskus Sohvi-nimistä käsityö- ja shaalilankaa Menitasta. Tein mallitilkun ja huovutin sen 60 asteessa vaippapyykin mukana. Laskin mitat tuosta hirvimyssystä ja nakkasin varmuuden vuoksi 40 asteen pesuun. Hattu palasi miltei koskemattomana. Jännää, kun kyse oli kuitenkin langasta, joka selvästi huopuu. 60-asteen pesuun pistin seuraavana päivänä ja tuli just sopiva.

Mies neulahuovutti (ja mur, katkaisi yhden neulan) itse haluamansa "oksat" hahtuvasta. Kuva ei tee valitettavasti oikeutta, hatusta tuli nimittäin just passeli kaveri sille lumipuvulle.
Hatun paino 100g.


Viimeksi lupasin kuvan tekemistäni taskuista. Tässä siis br-pul, coolmax-sisäpinta ja Kam-nepit. Toimivat loistavasti. Kuviin pitäisi tosin satsata, tuo lime+punainen yhdistelmä on oikeasti tosi herkun värinen. Neljäs on edelleen ompelematta. Ompelukone tosin näyttää pikatestin mukaan toimivan, vaikka polkimesta puuttuu se kadonnut jousi.

Kotiosastolta sitten. Eilen keskimmäinen 3v. taputteli saunan jälkeen mahaani ja totesi silmät loistaen: "Äiti, sinun mahasi on vieläkin pullea. Siellä on varmaan toinen vauva." No ei ole. Ja se edellinen vauva on nyt 9kk. Tarttis varmaan tehdä jotain liikuntapuolellakin...

2,5

Lankavarastoni koko on kasvanut huolestuttavasti: 2,5 vuoden aikana noin 2,5 kertaiseksi! Niinpä liittyminen tämän vuoden Lankahamstereihin oli enemmän kuin paikallaan. Minut löytää Lankahamsterit 5-blogista, mutta suurista pudotuksista on turha haaveilla, kun puikoilla ei ole paksua lankaa ja isoa työtä.

Omaa blogia selaamalla huomasin, että lupasin esikoiselle 2,5 vuotta sitten tehdä uuden kaulurin bambusta, koska muut langat kutittavat ja poika omi itselleni tarkoitetun vaaleanpunaisen kaulurin omaan käyttöönsä.

Ullasta löytyi taas sopiva ohje, Kristelin Hugo. Puikot 3mm ja lankaa meni lapsen kokoon (96s) tehtynä 61g.

Hamsterisaldoa kasvatin myös tiskirätillä. Tämä löytyi Ravelryn kautta: Eloomanator Diagonal Knit Dishcloth (pdf). Neuloin nyt ensimmäistä kertaa hamppulankaa (Allhemp 6) ja vaikka aluksi tuntui kuin olisi paperinarua neulonut, niin loppujen lopuksi neulominen kävi sujuvasti.

Käytössä hamppu on osoittautunut bambuakin paremmaksi ja tällä mallilla saa ainakin hangattua ruuanjämät pöydän pinnasta loistavasti. Puikot 3,5mm ja 46g.

Ompelin kolme taskuvaippaa. Neljäs ja viimeinen on reisikuminauhoja ja tikkausta vaille valmis. Loistava ompeluflow katkesi neiti 9kk:n apuun. Ompelukoneen poljin on rikki ja jousikin katosi kaikessa tohinassa. Kone on mallia Singer 70-luvulta, joten saapa nähdä löytyykö korvaavaa poljinta mistään, jollei tuota saa muuten korjattua. Kotihoidontuelle tiputaan pikapuoliin, joten uuden koneen ostaminen ei houkuttaisi. Vaippakuvia tarjoillaan myöhemmin, kunhan pesusta joutuvat.
Otsikkoon viitaten vauvalta löytyy nyt 2,5 hammasta. Tuo puolikas on siis juuri puhjennut ja kolme muuta hammasta tulollaan hidasta tahtia. Valvottuja öitä luvassa edelleen viikkotolkulla. *haukotus*

Opri

Tikrun suunnittelema Opri ihastutti ja ohje oli heti ostettava. Cascade 220 Wool täsmäsi aika mukavasti tiheyden puolesta ja pääsin tutustumaan tähän paljon hehkutettuun lankaan.
Neulontakokemus oli ihana! Ohje oli niin hyvin suunniteltu, että sitä oli mukava neuloa. Mielenkiintoinen pitsineulekerta, joka oli kuitenkin helppo seurata. Kun vielä lanka on niin miellyttävää neuloa, tuntui kuin pipo olisi valmistunut melkein itsestään. Harvoin mikään projekti on tuntunut ihan tältä ja kyselin pariinkin otteeseen mieheltä etteikö se tosiaan kaipaisi jotain pipoa, että voisin shopata lisää Cascadea.

Tässä on puikot 3,5mm resorissa ja muualla 4mm. Mulla on tunnetusti löysä käsiala ja vaikka näin sain tiheyden täsmäämään, tästä ei tullut sellainen löysä myssykkä, vaan ihan napakka pipo. Sopii tosin paremmin omaan tyyliini, mutta kovin lämmin tämä ei vielä näillä keleillä ole. Kevään korvalle ja lähes tyyniin päiviin oletettavasti täydellinen. Kulutus 64g.

Sain kopioida nettitutun suunnitteleman Täydellisen vaippakaavan ja selätin samalla ainakin melkein taskuvaipanompelukammoni. Br pul ja vanha Singer eivät tosin keskustelleet ihan täydellisesti, mutta muutamaa hyppytikkiä lukuunottamatta tikkauksistakin tuli ihan siedettävät. Mikä parasta, vaippa näyttää myös pitävän.

Kosteussulkuna peikkopul Pikkuvillasta ja sisäpinta mustaa coolmaxia. Sivunepillinen versio istuu täydellisesti meidän palleroiselle. Kankaita on tulossa vielä muutamaan vaippaan. Saapa nähdä jatkuuko onni niiden kanssa vai seuraako sarjassamme aikuismaista itkupotkuraivarikiukuttelua koneiden ääressä.

Pallopipo ja muutakin

Pikkuinen ei ole enää niin kovin pikkuinen pötkö. Niinpä Ruskovillan vaippahousut piti lähettää uuteen kotiin ja neuloa Utiku Perendale merinovillasta uudet. Nämä on Villapöpät Ullasta. Jouduin soveltamaan silmukkamääriä, koska lanka oli niin ohutta. Loppujen lopuksi meni muutenkin soveltamiseksi, sillä en luottanut ohuen pinnan pitoon ja neuloin haaraosan kaksinkertaisella langalla. Niinpä housut ovat hassun malliset...

.. siis tällaiset. Jalassa tosin ihan hyvän malliset yhä, mutta resori on sittenkin liian napalla pullealle pepulle, vaikka neuloin suurimman koon mukaan. Nyt testaan käytössä, josko se löystyy, vai puranko resorin ja neulon sen uusiksi. Neulahuovutuksesta ei sen enempää - tosia ei vaan ole luotu siihen...

Langasta jäi melkein toinen mokoma käyttämättä (tämä myytiin siis 200g erässä, vaikka punainen väriki olikin kahtena keränä). Keskimmäisen lempiväri on yhä punainen ja heti langat nähtyään poika halusi tietää mitä neulon niistä hänelle. Pitäisi kuulemma tehdä pallopipo. Muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen selvisi, että pipoon tarvitaan iso tupsu.
Kaksinkertaisella langalla taisi mennä pari vuorokautta kun pipo oli valmis. Vähän reilu, mutta saa ollakin, että on helppo pukea itse alusmyssyn kanssa. Tärkeintä kuitenkin, että itse käyttäjä on äärionnellinen. Lankakin meni miltei kokonaan loppuun. Puikot 4,5 mm. Nyt kun vielä muistaisi, ettei keväällä heitä tuota konepesuun...

Lämmin pipo on tarpeen. Ajattelin pakata muksut kohta autoon ja piipahtaa kaupungissa pitkästä aikaa. Olen kyttäillyt sopivaa säätä, mutta yö yöltä on vain ollut kylmempää. Aamulla mittarissa oli pohjat -36,0. Jännityksellä odotan starttaako dieselmoottori vai ei, sillä edelleen pakkasta on melkein 27 astetta.
Postaus meinasi jäädä lähettämättä, neiti kahdeksankuukautta veti sitten johdot seinästä ja sai sitten kiukkukohtauksen kun häntä rajoitetaan.

Sydämiä ja kukkia ystävänpäivään

Halusin muistaa ystävää pitsisukilla ja samalla koukuttaa hänetkin kokeilemaan ohuita sukkalankoihin.

Sukkien malli Hearts and Flowers on Wendy D. Johnsonin kirjasta Socks from Toe Up. Kaunis ja addiktoiva malli, jossa on kyllä mahdollista tehdä monenlaisia virheitä, vaikka kuvitteleekin jo osaavansa kuvion. Mallin myötä opettelin ja ihastuin Judy's Magic Cast-On:iin. Linkin ohjeessa se tehdään sukkapuikoilla, mutta minä aloitin sukat Wendyn kirjan mukaisesti pyöröillä.

Lankana näissä on Schoppel-Wolle Zauberball ja väri Mustaviinimarja. Lanka oli jännän väristä ja pitkät väriliut sopivat minusta hyvin tähän malliin, mutta neulominen epämiellyttävä yllätys. Aluksi tuntui, että se on niin tiukkakierteistä, että lanka menee koko ajan kierteelle, varsinkin kun neuloin näitä yhtä aikaa pyöröpuikoilla. Toiseksi lanka tuntui huopuvan ja pörröttyvän, purkaminen oli siis tuskaa. Loppuvaiheessa kerä ei tuntunut enää niin pörröiseltä ja silmukatkin alkoivat iloisesti pudota, jos täytyi purkaa. En oikein usko, että ostan tätä jatkossa, vaikka olisikin kohtalaisen halpaa lankaa. Melkein 1,5 kerää tätä jäi (kulutus 66g), mutta niistä ehkä jotain muuta kuin sukkia.

Samainen ystävä houkutteli lankakimppaan pian lopettavaan UmmaLullan puotiin. Jos merinovilla maksaa 1,20€/50g, on vaikea kieltäytyä... Kaikenlaista muutakin koriin päätyi näiden lankojen lisäksi. Punaisesta Perendalesta syntyy villikset kuopukselle ja ensi kertaa pääsen kokeilemaan tiskirätteihin hamppulankaa.

Mietin tässä, että pitäisikö blogin luokitus vaihtaa langanostoblogiksi neuleiden sijaan, sen verran ahkerasti on taas lankaa kertynyt, vaikka entistä varastoa oli tänä vuonna tarkoitus pienentää rankalla kädellä. Kahdessa ja puolessa vuodessa lankojen määrä on nimittäin miltei 2,5 kertaistunut!

Kotona jatketaan sairastamista ja keskiviikkona haettiin pienimmälle lääkkeet korvatulehdukseen. Hiljalleen näyttää jo paremmalta, vaikka harvinaisen sitkeä räkis tuntuu olevankin.

Pienet sukat ja silmukkamerkkejä

Edellisen postauksen hatulle neuloin toisesta jäljellä olleesta kerästä pienet palmikkosukat. Muutamaa metriä vaille kerä näihin upposi. Lankaa ei ollut enempää ja varret olisivat voineet olla pidemmätkin, mutta näyttäväthän nuo silti kohtalaisen hyvin jalassa pysyvän.
Edit: Lanka siis Jaeger Extra Fine Merino Aran ja puikot 4mm, 48g.

Tarjosin ystävälle, että tehdään joku kerta silmukkamerkkejä hänelle ja sitä varten piti hieman pitkästä aikaa harjoitella. Sain aikaiseksi tilata myös kerrosmerkkeihin käyviä lukkoja Kirjohelmestä (ja ihan pikkasen jotain muutakin tietysti!).

Muutama perussilmukkamerkkikin syntyi ja se harjoituksen puute kyllä näkyy. Mutta vielähän tässä ehtii treenata, kun nämä lapsiperheiden keskinäiset kyläilyt eivät tautiaikana näytä millään onnistuvan! Josko neljäs kerta toden sanoo, vai mitä Rusina?
Räkäosastolle kuuluu onneksi jo parempaa, viime yönä saatiin hiukan nukuttuakin. Mutta raskaasti ainakin nämä kaksi kotona olevaa yhä hengittävät.

Arpajaisvoitto

Helmikuussa pitkät pakkaset hellittivät vihdoin. Keskiviikon tapahtumien seuraus tuossa alla.

Tulipa mieleen se vanha mainos: "Ajetaan me poijjat Stigalla vaan..."

Keskimmäinen antoi siis vauhtia veljelleen ja löi silmäkulman rattikelkkaan. Aiemmin päivällä esikoinen puolestaan pudotti pikkukaktuksen kuopuksen viereen ja niinpä kaivoin itkuisen vauvan kädestä piikin. Kyllä minä kielsin kuopusta koskemasta piikkeihin, totesi esikoinen!
Esikoinen sai illalla oman kolhunsa penkin kulmaan ja torstaina äiti taisteli mäkisessä pihassa auton kanssa. (Ja äiti löysi itsestään pienen kiukkuisen kolmevuotiaan!)
Tänään sitten kaikki kolme yskivät ja räkivät urakalla. Ei tarvitse varmaan edes mainita, että yöunen laatu on jälleen heikkoa.

Mutta on viikkoon kuulunut mukaviakin asioita. Voitin Miia-Rebekan blogissa lohdutuspalkinnon ja sain herkkukarkit (meni jo!) ja ihanan pehmoisen juuri väriseni tiskirätin kauniin kortin kera. Kiitos vielä!

Pienen tytön myssy

Pieni pää oli kasvanut ja pakkasten paukkeeseen tarvittiin kiiruusti uusi hattu. Ensin ajattelin käyttää tuohon Kujeesta ostetun 220 Woolia, mutta varastossa oli pehmeämpää vaaleanpunaista, Jaeger Extra Fine Merino Arania (langan valmistus on lopetettu).

Mieluista mallia ei löytynyt Ravelrystäkään ja ajatus pikkupalmikosta myssyn resorissa muotoutui tällaiseksi.

Läpät neuloin jälkikäteen, jotta sain ne kohdistumaan parhaiten korvien kohdalle. Nyöriksi icordia ja kavennukset neljään osaan.
Nelosen puikot ja lankaa meni aika tarkkaan yksi 50g:n pallukka, 44 grammaa kertoi vaaka.

Pelkkä mittanauha ei auttanut mallia pysymään aloillaan kuvan ottamisen aikana, mutta isoveljen ystävällisellä avustuksella neiti istui parisen sekunttia tuijottamatta kameraa kohti.

Syksyllä naapuri ihastui näihin säärystimiin ja lupasin neuloa hänellekin samanlaiset. Sain langat häneltä vasta nyt, mutta isoilla puikoilla lanka neuloutui mukavan nopeasti. Näissä ei siis mitään ihmeellistä, pituutta reilut 40cm. Nelosen puikot, silmukoita 60 ja lankaa kului 144g.

Kuvausapuna jälleen esikoinen, joka miesgeenin omaavana ei tietenkään osannut vinkata, että säärystimet voisi asetellä siistimminkin jalkaansa. No joo, ei ehkä viisivuotiaan tarvitse osata sellaista ajatella, kun ei tuo yli kolmekymppinenkään siihen pysty...

Ihanuuslankavaroitus

Kävin tänään shoppailemassa lähilankakaupassani.

Shibui Knit Sock Honey.

Araucania Ranco.

Cascade 220 Wool.

Zauberball Mustaviinimarja.

Olishan sinne saanut enemmänkin rahaa tuhlattua, mutta josko näillä taas pärjäis. Menkääpä muutkin ostoksille Lankakauppa Kujeen puotiin, virtuaalisesti tai paikan päälle. Tämä siis vailla kytkyä, mutta sillä taka-ajatuksella, että nuo ihanuudet pysyvät minunkin saatavilla.

Pitäiskö tämä nyt sitten otsikoida "paluu maanpinnalle" vai "vuoden rumin projekti"? Pirtin kehräämön kakkoslaadun karstalankoja ja niistä ranteenlämmittimet miehelle. Metsästys/kalastus-käyttöön ja toimivat kuulemma niin, että ne saa vetäistyä nopeasti lämmittämään pakkasella. Sitten kun taas tarvitsee saada sormet esille, ne voi kääntää kaksinkerroin ranteeseen.

Ajattelin aloittaa tilastoimaan tälle vuodelle kuluneen langan määrän. Saldo siis ranteenlämmittimien osalta 116g.

Nuutin päivää odotellessa

Edellisessä postauksessa uhkailin, että kuusi lentää ennen loppiaista. Mutta mokoma alkoi työntämään uutta kasvustoa ja eihän sitä ole raskinut vieläkään kantaa ulos.

Pojat 5v. ja 3v. tosin ennakoivat asian ilmoittamalla aatonaattona, että kun kuusta kastelee, se alkaa kasvaa. Siitä saivat viisaat vanhemmat nenälleen, kun koitimme väittää ettei se kuusi kasvamaan ala. Oma äitini muisteli, että joskus on lapsuuden kodissa joulukuusi kasvattanut silmuja, mutta aika harvinaista se taitaa olla.

Jouluaskarteluista jäi into päälle ja leikkasin muutamia lumitähtiä. Kouluaikana niitä tehtiin silkkipaperista ja uitettiin steariinissa, että kovettuivat. Jostain blogista huomasin, että tähdet voisi päällystää kontaktimuovilla. Kontaktointia helpompi tapa on laminointi ja niinpä näistä tulikin aika hauskat ja toivoakseni myös kestävät.